Samuli Pahalahti

Vallankumous

Edvard Gyllingin sota 1918 – alussa olivat maailmansota, kumous - ja Lenin

Edvard Gyllingin sota 1918 – alussa oli maailmansota, kumous – ja Lenin

Miten Gyllinistä tuli kapinan arkkitehti..

*

Suomen vienti kumouspolulle

 

Pari pointtia Volaselle Kumouksen tulosta Suomeen

 

Teoksenne idea Suomen vuosi 1917 on erinomainen. Olisi saanut olla vaan laajempi ja dokumentein elävöitetty. Ikävää ettei se ole poikinut lehdisä varsinaisia arviointeja virittämäsi Pohjantähti- keskustelun herättämiä facebook-kommentteja lukuunottamatta.

Kirjassanne Linnan löylyttäminen vaikuttaa kovin päälle liimatulta.

Väinö Linnan testamentti

 

Risto Volanen vs. Väinö Linna.

Risto Volanen on yhdessä Lasse Lehtisen kassa tekemässään kirjassa Kuinka vallankumous levisi Suomeen tehnyt Linnan syypääksi siihen, että tapahtumien oikea luonne, vallankumous, on salattu hänen sukupolveltaan.

Äskettäin esitettiin YLE:ssä uusinta Olavi Puusaaren ohjelma ”Käy eespäin. Kun tämä teksti on erinomaisen tärkeä paitsi Linnan näkemysten myös ajankohtaisen kiistamme takia, olen purkanut Linnan tekstin, joka on lomittain ohjelman sisällä.

Volasen vallankumous

 

Vastahankaisesti vallanottoon,

kuten puolueen ideologian mukaan tulikin tehdä.

Risto Volanen on aivan oikein kiinnittänyt huomiota siihen, että ratkaisu tapahtui puolueneuvoston kokouksessa 19-22. tammikuuta 1918. Siis kokonaista neljä päivää kädenvääntöön.

Hän on myös julkaissut tuo kokouksen pöytäkirjan täällä facebookissa, jossa se on helpommin luettavissa kuin arkiston nettisivuilta puhumattakaan vanhasta hyvästä ajasta jossa kaikki oli vain paperilla ja piti kopioida niin paljon kuin ymmärsi ja jaksoi.

Kuinka vallankumous tuli Suomeen?

 

 

 

Oletko valmis

Risto Volanen näyttää olevan tuhattaituri. Ainakin omien kirjojensa markkinoijana hän on yliveto.

Marraskuu 1917 ja vallankumous; Väisänen vs. Neuvostoliitto

 

Olen käynyt joskus tieteellisen ”maaottelun” aiheesta neuvostotiedemiehiä vastaan.

Marraskuun suurlakkoa on pidetty kevään 1918 vallankumouksen esinäytöksenä. Mutta se lopetettiin kun oli vaara, että se olisi todella vienyt joukot kumoukseen. Heti joulukuun alussa Lenin torui tuoreeltaan suomalaisia, että huonosti teitte, kun lopetitte lakon. Myöhemmin kommunismiin kääntyneet emigrantit tuomitsivat liian jyrkästi oman hoipertelevaisuutensa.

Veretön vallankumous

Politiikan tutkijoiden kirjoituskokoelma Poliittinen valta Suomessa kertoo sen minkä jokainen asioita seuraava suomalainen on huomannut muutenkin. Maassamme on tapahtunut veretön vallankumous, jonka hyvyydestä lienee niin monta mieltä kuin miestäkin, mutta hyvin me pässit olemme narussa kulkeneet.

Maaliskuu 1917 toi lippukirjavuuden

 

 

Leijalippu hulmusi voitokkaasti

Kevään 1917 tapahtumiin liittyvistä runoista on kenties tunnetuin V.A. Koskenniemen Leijonalippu: Sua, Suomen leijona, tervehdän: sun säilässäs aurinko palaa! Mutta leijonalipulle runoilivat muutkin. Larin Kyöstin runon nimeltään Lippulaulu alkaa: Nyt leijonalippu liehumaan,/ maan voiman vapaa vaate, Sen lisäksi leijonalipulle runoili maalaisliittolainen kansanedustaja Antti Rentola:

Hulmua leijonalippu / käskystä kohtalon kalliin, / sähkötä Suomeni kansa /

Maaliskuu 1917. Helsinki nukkui, kun keisari menetti valtansa

 

 

Mitä Helsingissä tiedettiin Pietarin päivistä

14.3 Kaikissa porvarillisissa lehdissä Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomettaressa ja Hufvudstadsbledissa oli tarkoitus käsitellä Pietarin mullistusta, mutta sensuuri esti. Kaikki sijoittivat uutisen pääuutispaikalle, jolla oli vakituinen nimi. US:ssä oli puolentoista palstan kokoinen uutispalsta Uutisia Helsingistä; HS tuhlasi otsikolla Helsingissä palstan kolmanneksen ja Hbl Nyheter för dagen kaksikolmasosa palstaa.

Eräs Venäjän vallankumouksista – dekabristikapina 26.12.1825

Eräs Venäjän vallankumouksista –  dekabristikapina 26.12.1825

*

Joulukuun 26. päivä 1825 Dekabristien kapina yksinvaltaa ja maaorjuutta vastan puhkesi Pietarin senaatinaukiolla.  Kansannousu – sellaisesta kai voidaan puhua – poikkesi selkeästi aikakaudelle tyypillisistä palatsivallankumouksista ja tarjosi rankkaa resonanssia Venäjän yhteiskunnalle, jonka julkiseen ja poliittiseen elämään keisari Nikolai I:n juuri käynnistymässä ollut valtakausi oli jo antanut vahvan leimansa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä