*

Samuli Pahalahti

Kaikki blogit puheenaiheesta Tunteet

Timo Honkelan Rauhankone ei voi toimia 3

 

Honkelan rauhankoneella on kolme tukijalkaa: kieli, tunteet ja oikeudenmukaisuus.

Kuvan 1 näkemys tunteiden merkityksestä on täydellisen käsittämätön ja perusteeton... 

Kuva 2, ”laskennallisella luovuudella” ?!

Kuva 3, Timo Honkela höpsii innovaatioista.

 

Osa 1. 

 

PS.

Tyttöjen vapaus on poikien etu!

Oletan, että tytöt ovat keskimäärin lähes aina tunteellisempia ihmisiä, mutta en tiedä siihen varsinaisia syitä.

Toki yksi syy voi olla estynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri, jolloin tytöt eivät ole aiemmin kyenneet määräämään tunteiden kohteita vapaasti. Nykyään on helpompi esimerkiksi myöntää naisena, että on bi-seksuaalinen ja tämä on yhteiskunnallisen kehityksen tulosta.

Toisaalta tytöt voidaan edelleen pilata vahvasti asenteellisella kasvatuksella jopa Suomessa, mutta riittävän ajattelukyinen tyttö muodostaa itse oman näkemyksensä elämää kohtaan. Tsemppiä!

Puheen vihapuheesta vastustaminen on humanismia

En suosi solvauksia. Niitä varten on oma lainsäädäntönsä, joka sisältää rangaistuksia. Sen sijaan yleistynyt leimailu vihapuheeksi on mielestäni humanististen arvojen ja yhteiskunnan inhimillisen suuntaamisen näkökulmasta kielteinen ilmiö.

Suomenkielessä erilaiset -puhepäättöiset ilmaisut ilmaisevat mielestäni huonoa tyylitajua ja suomenkielen vastaisten anglismien käyttämistä. Tämä tyylitajusta.

Asiaan liittyy kuitenkin sisällöllisempiä kysymyksiä.

Ärsytyksen läpi suvaitsevaisuuteen

Sosiaalista mediaa hallitsevat yhtiöt Googlesta ja Facebookista, Instagramiin ja YouTubeen pyrkivät luomaan käyttäjilleen turvallisen ympäristön käyttää palveluaan. Kyse ei ole fyysisestä vaan arvojemme ja ideologioidemme turvasta. Meitä suojellaan, ja itsekin haluamme suojella itseämme, sellaiselta materiaalilta, joka loukkaa tärkeimpinä, usein pyhinä pitämiämme arvoja.

Työnhaku ja tunteet

Yksi hyvinvoivan kaupungin mittareista on työllisyysaste ja se kuinka paljon työllistymisen tukemiseen panostetaan. Elämme suurta työelämän murrosvaihetta ja työnhaku on entistä monimutkaisempaa. Enää ei riitä se, että kävelee työpaikalle sisään ja pyytää töitä tai edes se, että lähettää hakemuksen. Pitää olla aktiivinen, tehdä videoita, markkinoida osaamistaan, verkostoitua ja kouluttautua ja seurata aktiivisesti viimeisimpiä työnhaun trendejä. 

 

Sukulaissieluista lukuvuoden avaukseen

En minä mihinkään yhteen oikeaan rakkaaseen usko. Olen ihan vakuuttunut, että kaikilla ihmisillä on olemassa sukulaissieluja.

Parisuhdepotentiaalia on vielä paljon enemmän, koska monen kanssa voi muodostaa hyvän parisuhteen, vaikka kumppani ei aivan sukulaissielu olisikaan.

Nuorille sanoisin, että kannattaa odottaa sitä hetkeä, jolloin tuntuu tosi ihastuneelta tai jos se hetki on jo ollut, niin kerro siitä tunteita herättäneelle ihmisille.

Pääsiäinen ja viha

 

Kristittyjen Jeesus ristiinnaulittiin pitkänä perjantaina.
Raamattuki son aika vihakirjotusta monin paikoin.
On helppoa olla sormi pystyssä osottelemassa so so!
Ja eihän se kovin kamalaa ole, jos joku on vihanen.
Kohan ei käsiksi käy, niin eikä heitä milhään.
Tyhjää hysteeraamista on niin paljon.
Ja joskus se viha pelastaa hengen!!

Joskus vihhaa tarvithaan, se voi jopa auttaa.
Avoin viha on aika reiluaki.
Mutta semmoset salaviha ja piiloagressiivisuus.
Semmosia on vaikea nähä.

Hyvää Minna Canthin päivää!

Tänä Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä haluan sanoa kaikille lukijoilleni Suomessa,  että en ala tyttöjä tai naisia neuvoa tasa-arvon päivänä, vaan kehotan kaikkia poikia ja miehiä opettelemaan naisten arvostamista ja heidän tunteiden kunnioittamista. Hyvää Minna Canthin päivää Oulusta!

Toivoo Kimmo

 

Sama videopuheena:

https://www.facebook.com/kimmo.hoikkala/videos/vb.100001091109503/105154...

Tunteella Bloggaaminen

Blogeja ja kommentteja lukiessa törmää usein kirjoituksiin jotka ovat täynnä tunnetta. Vaikka tunteen läsnäoloa ei voikaan todistaa, sen kuitenkin tuntee. Toki voi olla niinkin että puheenvuoro on tahallaan laadittu näyttämään tunteelliselta, vaikka se ei sitä ole.

Lähdin kirjoittamaan tätä blogia mielessäni kysymys siitä miten näihin tunteellisiin bloggauksiin olisi viisasta suhtautua.

a) pitäisikö ne jättää väliin ja vain unohtaa?

Tehdään yhdessä parempi maailma!

Pääsin henkilökohtaiseen kosketukseen uusnatsien eli skinien kanssa 90-luvulla. Olin ollut myöhään töissä fysiikan laitoksella ja lähdin sieltä koodirivit päässä pyörien kotia kohti. Kävelin Hakaniemen torin poikki, kun torin toisesta laidasta lähestyi noin neljäkymmentä minimalistista hiustyyliä ja vahvarakenteisia kenkiä arvostavaa nuorta miestä. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä