*

Samuli Pahalahti

Kaikki blogit puheenaiheesta Uudistuminen

HS kolumni: SDP ei ole puolue vaan säätiö

Olen hakenut metaforaa tai jotain tiivistettyä ilmaisua kertomaan sosialidemokraattisesta puolueesta. Yrjö Raution kolumnissa Helsingin Sanomissa on sopiva sana: säätiö. Rautio myös selittää miksi. 

 

”OSALLISTUIN Avun toimittajana Sdp:n Hämeenlinnan puoluekokoukseen vuonna 2008. Laskin silloin, että kaksi kolmasosaa edustajista oli joko suoraan tai välillisesti Sdp:n leivissä: puolue- ja ay-toimitsijoita, kansanedustajia ja heidän avustajiaan, kuntien ja valtion palkollisia.

Suomalaiset johtajat - nuo hassut hypnotisoijat

Sä muutut, sä muutut, sä muutut, sanoo suomalainen puhuja seminaarilavalla kuulijoilleen. Melkein voimme kuvitella sen, kuinka hän samalla heiluttaa ketjun varassa roikkuvaa taskukelloa yleisönsä silmien edessä.

Uuden talouden perimmäinen haaste

Yhteiskuntien historiassa tärkein infrastruktuuri eli tiet, rautatiet, joet, satamat ja torit olivat yhteistä omaisuutta ja yhteisö takasi niiden mahdollisimman tasapuolisen käytön. Uudessa digitaalisuuteen pohjautuvassa taloudessa tärkein infrastruktuuri on yhä vahvemmin yksityistä omaisuutta. 

Pöhinällä apatian kimppuun

Eletään savolaista kevättä 2003 ja suuren joukon eturivissä istuu vihaisen näköinen, asentajan haalariin pukeutunut pienikokoinen mies. Haalari erottaa hänet muista, sillä koko muu lähes sadan hengen porukka on pukeutunut paljon vapaamuotoisemmin edessä olevaan kahden päivän seminaariin.

Ollaan keskustelemassa muutoksesta. Siitä kuinka lähes kaikki muuttuu, koska kolmesta yrityksestä tulee yksi ja asiat pitää ajatella uudella tavalla.

Taloustieteilijöiden luvut ja konsulttien kokemukset

Kolmen tunnetun taloustieteilijän Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Vesa Vihriälän mukaan Suomessa on talouskasvun paradoksi, jota on vaikea hahmottaa. Meillä on periaatteessa kaikki edellytykset onnistua, mutta jossakin on jarru päällä. Edellä mainittu kolmikko toimitti vastikään raportin Suomen talouskasvun edellytyksistä valtiovarainministeri Petteri Orpolle. Asiaa avataan tämän päivän Helsingin Sanomissa.

Muutosvastarinnasta valittavat ovat muutoksen amatöörejä

Maailma on koko historiansa ajan enemmän tai vähemmän kipuillut jatkuvien muutosten kanssa. Niistä on opittu paljon, mutta se oppi ei tunnu koskaan juurtuvan sukupolvesta toiseen siirtyväksi ymmärrykseksi, vaan kerta toisensa jälkeen, muutosta haluavat valittavat muutoksen vaikeudesta. Muutosten vaikeus on kuitenkin enemmän kiinni muutosta vaativista kuin muista. 

He epäonnistuvat, koska ovat muutosta vaatiessaan täysiä amatöörejä

Muutosvastarinnasta valittavat ovat muutoksen amatöörejä

Maailma on koko historiansa ajan enemmän tai vähemmän kipuillut jatkuvan muutoksen kanssa. Niistä on opittu paljon, mutta se oppi ei tunnu koskaan juurtuvan sukupolvesta toiseen siirtyväksi ymmärrykseksi, vaan kerta toisensa jälkeen, muutosta haluavat valittavat muutoksen vaikeudesta. Muutosten vaikeus on kuitenkin enemmän kiinni muutosta vaativista, kuin muista. 

He epäonnistuvat, koska ovat muutosta vaatiessaan täysiä amatöörejä

Kömpelön älyn kansakunta

Suomi on kömpelön älykkyyden maa, jossa vähän jokainen osaa ajatella, miten maailman pitää muuttua, mutta vain hyvin harva ponnistelee riittävästi tehdäkseen itsestään paremman ihmisen.

Kuuntele mitä tahansa keskustelua missä päin Suomea tahansa ja voit huomata, että elämän ongelmat ovat lähes aina toisissa ihmisissä. Milloin ne ovat ahneissa työntekijöissä tai ahneissa omistajissa, milloin maahanmuuttajissa tai maahanmuuton vastustajissa ja toisinaan maanviljelijöissä tai maaseudusta vieraantuneissa kaupunkilaisissa.

Asiantuntijoiden eripura kilpailukyvystä

Rainmaiker -yhtiö julkisti teettämänsä tutkimuksen talousjohtajien näkemyksistä siihen, miten kilpailukuykysopimus vaikuttaa heidän omiin yrityksiinsä. Asiantuntijan omasta näkökulmasta riippuen talousjohtajien näkemys on odotettu tai yllättävä. Talousjohtajista 90 % piti sopimuksen merkitystä vähäisenä oman yrityksensä toimintaan. Jopa 1/3 talousjohtajista arvioi, että heidän yrityksissään joudutaan irtisanomaan työntekijöitä huolimatta liikevaihdon kasvusta.

Kiima häiritsee yhteiskunnan kehitystä

Suomalaisen yhteiskunta toimii kuin koirien kiima. Narttukoiralla on 1-3 kertaa vuodessa kiima-aika ja siinä kapeassa 9 vuorokauden aikaikkunassa jokainen koiras keskittyy vain ja ainoastaan lähistön narttuun. Raastavien kiima-aikojen väliset kuukaudet koiraat elävät isäntänsä tai emäntänsä rytmiä seuraten.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä