Samuli Pahalahti

Kaikki blogit puheenaiheesta EU maahanmuuttopolitiikka

Ihminen ilman toista

Psykologian ihmiskuva kasvuun liittyen tai sen kantava teema on vuorovaikutus. Pohtisin tätä asiaa eilen yksinäisenä yön hetkenä, kun kuuntelin radiosta Radioteatterin tuottamaa ”Uniraati” -ohjelmaa ja avauduttuani sähkösikahallusinaatiostani ja sota-teemaisten painajaisunieni tulkinnoista Facebook-seuraajilleni. Päätin vuodatukseni lauseeseen ”Teksti ilman lukijaa on merkityksetön. Siksi näistä kerron Faceook-seuraajilleni”. ”Ihminen ilman toista ei koe kasvua”, on vastaavanlainen liittyen mitä tulee sinkkuna elämiseen ja unelmaan parisuhteesta.

Maahanmuutolla luotu kasvu maksaa

Viime viikolla valtakunnan vielä ykkösprinttimediana sinnittelevä Hesari valisti meitä siitä, miten pääkaupunkiseutu kasvaa pääosin maahanmuuton takia. Selvyyden vuoksi, maahanmuutolla tässä Helsingin Sanomien jutussa tarkoitetaan vastaanottavan yhteiskunnan kannalta haitallista kehittymättömien maiden humanitaarista siirtolaisuutta - tämä varmasti olikin jo kaikille selvä. Otsikossa muistetaan vaatia, että valtion on verorahoistaan tultava tämä kasvu rahoittamaan.

Yhteiskunnan arvo mitataan heikompien kohtelussa.

Vaalit lähenee ja kampanjointi kovenee. Löylyä heittävät kiukaalle niin sotea rakentavat hallituspuolueet kuin oikeistopopulistitkin. Perussuomalaiset ovat löytäneet poliittiseksi vihollisekseen nuo 32000 maahantulijaa, jotka heidän hallituskaudellaan saapuivat rajan yli Tornion kautta.

Kun kulttuurit kohtaavat

Nyt kun julkinen keskustelu velloo raiskaustapauksien ja hyväksikäyttörinkien ympärillä, täytyy itsekin kirjoittaa jokunen mieleen tuleva ajatus ylös.
Kun puhutaan maahanmuuton ja pakolaisuuden haasteista ja ulkomaalaisten sopeuttamisesta eurooppalaisiin yhteiskuntiin, valistamisen merkitystä ei tulisi aliarvioida. Sellaiset maahanmuuttajat, jotka  tulevat pohjoismaihin ilman mitään aiempaa kokemusta länsimaista, ovat vaarassa ajautua täydelliseen kulttuurisokkiin.

EU vuosikatsaus 2018: Unioni horjui konkurssitilaan

Jos EU olisi yritys, se olisi jo aikaa sitten asetettu konkurssiin. Yrityksen yleisin olemassaolon tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen mutta EU:n olemassaolon oikeutus voidaan kiteyttää pyrkimyksenä tuottaa kansalaisilleen turvallisuutta ja erityisesti materiaalista sekä henkistä hyvinvointia.

Kun vuoden 2018 lopulla tarkastelee EU:n onnistumista, on konkurssitila lähinnä oikea luonnehdinta.

Sitä saa mitä tilaa

Sitäkö saimme mitä tilasimme?

 

Jo 2015 alkaneen pakolaiskriisin aikaan moni halusi vilpittömästi auttaa hädänalaisia. Eurooppaan saapuneiden nuorten miesten hädänalaisuudesta oltiin jo tuolloin monta mieltä. Auttaminen ei saa tarkoittaa sinisilmäisyyttä.

 

GCM, Suomi ja Soinin pötypuheet

Perussuomalaiset ovat nostaneet maassamme keskusteluun YK:n maahanmuuttosopimuksen GCM:n, kun se on yritetty niin hallituksen, punavihreän opposition kuin mediankin toimesta viedä läpi kaikessa hiljaisuudessa. Jatkuvasti uusia maita on vetäytynyt sopimuksesta, huomattuaan sinne ujutetut radikaalit linjaukset kansallisen itsemääräämisoikeuden viemiseksi ja suoranaisen väestönsiirron mahdollistamiseksi.

Harkitaanko vielä saatavuusharkintaa?

Muistatteko kun reilu viikko sitten perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi selvityksen ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnasta? Hyvä, ette varmaankaan, sillä yksikään media ei aiheeseen tarttunut, vaikka silloin tällöin ajatuspajojen tuotokset ovat kelvanneet jopa Ylen uutisaiheeksi. Ehkä Libera, Demos tai Vasemmistofoorumi olisi saanut paremmin näkyvyyttä.

Dalai Lama: "Eurooppa kuuluu eurooppalaisille"

Dalai Lama: "Eurooppa kuuluu eurooppalaisille."

Hän myös kehottaa europpalaisia pysymään kristittyinä. Buddhalaisuus ei ilmeisestikään ole käännytysuskonto?

[englanniksi]: https://www.dailymail.co.uk/wires/afp/article-6159933/Dalai-Lama-says-Eu...

Migrin tilasto ja muut emävaleet

Näkyy esitetyn erilaisia väittämiä elintasopakolaisuuden määrästä tai osuudesta turvapaikanhakijoista. Niinpä otin esille Migrin kansainvälisen suojelun luvut ja OpenOffice Calcilla loin pari kaaviota.

Ylempi kuva esittää miltei samaa asiaa kuin tutkija Bodström Uuden Suomen uutisoimana kaaviossaan, joka on alunperin julkaistu Twitterissä. Minulle tuntemattomasta syystä vuosi 2017 antaa Migrin aineistosta 49% hyväksyttyjä hakemuksia, kun Bodströmillä lukema on 59%.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä