*

Samuli Pahalahti

Kaikki blogit puheenaiheesta Äänioikeus

Saksassa vaalipetoksesta bisnes!

Berliiniläinen start-up yritys julistaa vaalipetoksen bisnekseksi. Internet-portaali VoteBuddy.de on keksinyt markkinaraon vaalipetoksesta. Sivusto tarjoaa palvelua, jossa saksalainen äänioikeutettu voi siirtää äänioikeutensa henkilölle, jolla ei Saksassa ole äänioikeutta.

Kannustetaan pakolaiset valtuustoihin ja eduskuntaan! Osallistetaan!

Miksi Suomessa halutaan, että kunnan asioista pääsevät päättämään ulkomaalaiset niin helposti? Jo kahden vuoden yhtämittaisen Suomessa asumisen jälkeen ulkomaalainen voi sekä äänestää, että asettua ehdolle kuntavaaleissa. Asiasta on säädetty perustuslaissa, joten sen muuttaminen vaatisi kiireellisenä 5/6 enemmistön ja vaalien yli lepäämään jätettynä 2/3 enemmistön.

Äänestysikärajaa alemmas

Näin kuntavaalien lähestyessä on jälleen herännyt keskustelua äänioikeuden ikärajan laskemisesta nykyisestä 18 vuodesta 16 vuoteen. Pääministeri Juha Sipiläkin on kertonut kannattavansa kuntavaalien äänestysikärajan alentamista 16 vuoteen. Itse kuitenkin säätäisin sen ikärajaksi kaikissa valtiollisissa vaaleissa sekä eurovaaleissa. Kysehän ei siis ole vaalikelpoisuuden antamisesta 16 vuotta täyttäneille, vaan ainoastaan äänioikeuden ikärajan laskemisesta. 

 

"Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus"

Suomessa on  vaaleissa yli sata vuotta ollut voimassa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Sitä pidettiin aikanaan varsin radikaalina ja edistyksellisenä uudistuksena. Nyt nuori keskustalainen opiskelijapolitiikko Esko Virri asettaa silloisen ratkaisun kyseenalaiseksi.

http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223662-nuorten-aanelle-tarvita...

Lisää oikeuksia 16-vuotiaille

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on uudistamassa ajokortin suoritusvaatimuksia. Ajokorttiopetusta uudistamalla ja digitalisaatiota hyödyntämällä tavoitteena on muun muassa alentaa tolkuttoman kalliiksi tullutta ajokortin hankintaa. Samalla olisi tilaisuus tarkastella ajokortti-iän laskemista 16-vuoteen

Naisten äänioikeus tänään 110 vuotta

Suomen historiallinen päätös naisten äänioikeudesta ja uudesta valtiopäiväjärjestyksestä pamautettiin pöytään säätyvaltiopäivillä 1.kesäkuuta vuonna 1906 - eli täsmälleen 110 vuotta sitten. Ennen Suomea äänioikeus naisille ehdittiin antaa vain Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Päätöksen myötä vuoden 1907 vaaleissa valittiin koko maailman 19 ensimmäistä naiskansanedustajaa, jonka seurauksena myös naisten ääni saatiin kuuluviin yhteiskunnallisista asioista keskustellessa.

Käsi joka kehtoa heiluttaa, hallitsee maailmaa

Vaalilain uudistus hyväksyttiin säätyvaltiopäivillä 110 vuotta sitten, 1.6.1906, osana eduskuntalaitoksen perustamista. Vain osaa kansasta edustaneet säätyvaltiopäivät lakkauttivat itsensä laajemman demokratian tieltä, mitä voi pitää hyvin edistyksellisenä tekona tuon ajan päättäjiltä. Naisten lisäksi myös n. 80 % miehistä oli ollut vailla äänioikeutta säätyvaltiopäivien vaaleissa.

Demokratialoikka - ulkosuomalaisten kirjeäänestysmahdollisuus

Osana hallituksen kehysriihiratkaisua syntyi pitkään odotettu päätös mahdollistaa ulkosuomalaisten kirjeäänestysmahdollisuus. Kirjeäänestyksen aloittamiseen kohdistetaan yhteensä 1,12 miljoonan euron rahoitus vuosille 2018–2019.

Yli miljoonalta suomalaiselta puuttuu äänioikeus

Suomessa asuu noin 1,1 miljoonaa äänetöntä ihmistä. Heillä ei ole valtiollisia oikeuksia, kuten äänioikeutta. Se on lähes 20 % koko väestöstä.

Äänioikeus asumisoikeusasukkaille

Kun asumisoikeuslaki säädettiin vuonna 1990 hallituksen esityksessä eduskunnalle todettiin, että asumisoikeusmaksu on pääomasijoitus:

“Asumisoikeuden hankkija sijoittaa talon rakentamiseen pääomaa, joka voidaan rinnastaa esimerkiksi osakkeenomistajan oman pääoman sijoitukseen.” (HE 59/1990)

Hyväksyessään asolain eduskunta edellytti asumisoikeusasukkaiden päätösvallan lisäämistä pikaisesti:

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä