The Pirate Bayn sensurointi on mahtava voitto piraateille!
Tämä on nähty jo niin monta kertaa, etten tajua mikä saa TTVK:n, IFPI:n ja muut tekijänoikeusfanit yrittämään sensuuria kerta toisensa jälkeen. Kukaan vähääkään internetin toiminnasta ymmärtävä vihaa sitä, jonka ansiosta netissä nousee aiheesta kunnon myrsky, ja viha tekijänoikeusjärjestöjä kohtaan paisuu. Samalla tietenkin yhä useampi kansalainen ymmärtää, miksi piraattiliike on oleellinen osa kulttuurin puolesta käytävässä taistelussa.
Jos joltain on mennyt uutinen ohi, niin TTVK ja IFPI saivat vihdoinkin käräjäoikeuden määräämään, että Elisan (ja samalla Saunalahden) täytyy estää pääsy The Pirate Bayhin. Prosessi aloitettiin jo viime toukokuussa, joten hommia sensuurin eteen on paiskottu seitsemisen kuukautta. Ja nyt kun Helsingin käräjäoikeus vihdoin taipui määräämään sensuurin, mitä saavutettiin? Ei niin yhtään mitään. Sensuurin kiertäminen on äärimmäisen helppoa, eikä käytännössä estä yhtään ketään kopioimasta materiaalia luvattomasti.
Sensuuri antaa kuitenkin vahvan signaalin internetin käyttäjille. Tekijänoikeusjärjestöt ovat valmiita hyvinkin rankkoihin keinoihin ajaakseen omaa etuaan, eli kulttuurin kontrollointia. Ruotsin piraattipuolueen perustaja Rick Falkvinge kirjoitti muutama päivä sitten kolumnissaan aiheesta. Tekijänoikeusjärjestöt voivat säilyttää valtansa ainoastaan siten, että tekijänoikeusjärjestelmän noudattamista valvotaan kunnon poliisivaltiotyyliin. Tekijänoikeuksien ja piraattien välillä tasapainoilevat poliitikot selittävät, kuinka he ovat "tekijänoikeuksien puolella, mutta eivät kuitenkaan halua mitään ylilyöntejä tekijänoikeuksien valvonnassa". Totuus kuitenkin on, että tekijänoikeusjärjestelmä tarvitsee massiivisia ylilyöntejä pysyäkseen olemassa.
Vaikka nyt voimaan tullut sensuuri onkin onneksi toimimaton, tekijänoikeusjärjestöjen halu edetä sellaisten käyttöön on osoitus siitä, että he eivät aio välittää mitään kansalaisten oikeuksista. Pohjimmiltaan kyse on vain ahneudesta: tekijänoikeusjärjestöt haluavat pitää kulttuurin omassa kontrollissaan, jotta saisivat rahastettua sillä. Ironista onkin, kuinka sinnikkäästi tekijänoikeusjärjestöt pyrkivät leimaamaan piraatit kulttuurin vihollisiksi, vaikka piraatit nimenomaan tuottavat ja jakavat kulttuuria, koska rakastavat ja arvostavat sitä niin paljon. Tekijänoikeusjärjestöt sen sijaan haluavat kontrolloida kulttuuria luodakseen keinotekoista niukkuutta siitä, jotta voivat rahastaa enemmän. Henkilökohtaisesti minua ärsyttää hyvin suuresti se, että tekijänoikeuksien puolustajat eivät ole edes valmiita älylliseen debattiin aiheesta.
Tässä vaiheessa tietenkin alkaa yleensä lentelemään sosialistisyytöksiä. Mikään ei kuitenkaan voisi olla kauempana todellisuudesta. Tekijänoikeus on jäänne merkantilistiselta ajalta, jolloin hallitsijoilla oli tapana jakaa erilaisia privilegioita tietyille ihmisille ja ammattikunnille. Kuten Falkvinge on useassa yhteydessä koittanut tuoda esille - se ei vaan mene kovin helposti perille ihmisille - tekijänoikeus on aina ollut jakeluportaan vaalima etuoikeus. Englanninkielinen termi copyright kuvastaakin sitä paljon paremmin. Se on oikeus tuottaa kopioita teoksista, sen tarkoitus ei ole ollut ikinä auttaa alkuperäisen teoksen tekijää.
Olennaista on myös ymmärtää, etteivät piraatit tietenkään vastusta rahan ansaitsemista kulttuurin tuottamisella. Piraatit vastustavat vain moraalitonta ja taloudellisesti tehotonta keinoa, eli tekijänoikeuden avulla ansaitsemista. Tässä vaiheessa saa olla aika tynnyrissä elänyt, jos ei ole huomannut kuinka radikaalisti immateriaalihyödykemarkkinat ovat muuttuneet viime vuosina. Internetin yleistyminen käytännössä kaikkiin kotitalouksiin on mullistanut ihmisten kulutustottumukset. Mutta mitä tekijänoikeusjärjestöt ovat tehneet? Fiksut bisnesmiehet olisivat jo aikoja sitten ymmärtäneet, että heidän täytyy sopeuttaa omat liiketoimintamallinsa uuteen ympäristöön. Mutta käytännössä mitään sopeutumista ei ole tapahtunut. Tekijänoikeusjärjestöt vaativat edelleen oikeutta käyttää ikivanhaa, yhteiskunnalle haitallista privilegiotaan. Ne eivät vaan viitsi nähdä vaivaa bisnesmalliensa muokkaamiseen nykymarkkinoita vastaaviksi.
Ja turha väittää, etteikö bisnestä pystyisi tekemään ilman tekijänoikeuksia! Esimerkkejä bändeistä ja artisteista alkaa jo löytymään vaikka kuinka. Oma suosikkini tällä saralla on Techdirtin Mike Masnick, joka on erittäin tuottelias kirjoittaja (viime kuussa tuli täyteen 40 000 blogipostausta), ja yksi hänen kirjoitustensa aihe on ollut immateriaalihyödykkeiden bisnesmallit ilman tekijänoikeuksia. Peruskaava on "CwF+RtB=$$$" eli Connect with Fans ja Reason to Buy tarkoittaa rahaa tuottavaa bisnestä. Toisin sanoen pärjäämiselle on olennaista aito ja merkityksellinen yhteys faneihin, joka tarkoittaa nykypäivänä muun muassa sosiaalisen median oikeaa käyttöä. Samoin on tärkeää osata tarjota faneille jotain sellaista, minkä he kokevat niin hienoksi, että ovat valmiita maksamaan siitä.
Sen sijaan, että tekijänoikeusjärjestöt ymmärtäisivät, ettei tekijänoikeuksiin nojaamalla enää pötkitä kovin pitkälle, ne vain jumittavat vanhassa mallissa. Tämä on sääli myös kaikkien artistien kannalta, jotka eivät pääse luomaan uraa, kun heidän levy-yhtiönsä eivät tajua oikeasta bisneksen tekemisestä mitään. Olen joskus pohdiskellut, että pitäisi kai alkaa konsultoimaan artisteja, jotta bisnesmallien kehittyminen lähtisi täällä meilläkin edes vähän eteenpäin.
Mitäpä sitten tavalliset kansalaiset voivat tässä tehdä? Tottakai kannattaa aina suosia rehellisiä artisteja, jotka eivät yritä saada rahaa moraalittomin keinoin. Mutta eihän sekään vielä riitä, kun kyse on koko suunnilleen koko media- ja viihdealasta etujärjestöineen, ja nyt vielä yhä suuremmassa määrin myös viranomaiset alkavat taipumaan heidän puolelleen. Kuten todettu, tekijänoikeusjärjestelmä tarvitsee toimiakseen kattavan poliisivaltion. Sananvapaus täytyy tukahduttaa, kytätä mitä ihmiset keskenään kommunikoivat, takavarikoida ja tutkia kaikki tekijänoikeusrikkomuksiin mahdollisesti käytetyt tietokoneet ja heittää tiedostojen jakamisen harrastajat vankilaan. Tässä ei ole kyse mistään parista piraatista, jotka haluavat vain saada kaiken viihteensä ilmaiseksi. Tässä on kyse koko ihmiskunnan yhteisestä kulttuurista.
The Pirate Bay on hyvin pitkälti piraattiliikeen aikaansaanut voima. Vaikka meillä onkin nyt myös poliittinen siipi, jatkuvat sensuuriyritykset ovat osoittaneet, kuinka tärkeä keino suora kansalaistottelemattomuus edelleen on. Isojen puolueiden poliitikkoja aihe ei kiinnosta, ja nyt myös oikeusjärjestelmämme on osoittanut olevansa valmis harjoittamaan sensuuria. Olen ollut ihan alusta asti enemmän tai vähemmän skeptinen piraattipuolueiden vaikutusvaltaan. Ne ovat kyllä onnistuneet myllertämään poliittista kenttää ja vaikuttamaan paljon ympäri maailmaa - mutta kun sekään ei näytä riittävän.
Ehkä olisi paras palata The Pirate Bayn osoittamalle tielle eli kansalaistottelemattomuuteen. Mikäli kulttuurimme yritetään lukita isojen mediayhtiöiden haltuun, käytetään vertaisverkkoja. Mikäli valtiot sensuroivat mielipiteiden julkaisua, kierretään sensuuri. Mikäli valtiot kyttäävät ihmisten välistä kommunikaatiota, käytetään salausta. Mikäli vallassa olevia poliitikoita ei kiinnosta demokraattiset vaikuttamisyritykset, niin pitäköön sitten tunkkinsa. Lopulta piraatit tulevat kuitenkin voittamaan, kun tekijänoikeusjärjestelmä romahtaa teknologisen kehityksen ansiosta. Informaation tallennus- ja siirtokapasiteetti kasvaa niin suureksi, että yksittäisen bittijonon hallinta ei ole enää mahdollista. Kyse on vain siitä, kuinka suurta vahinkoa poliitikot ja mediayhtiöt onnistuvat aiheuttamaan kulttuurille ja kansalaisille rimpuillessaan vääjäämätöntä kehitystä vastaan.
Olen viime aikoina kirjoitellut kannustimista ja vastuusta blogiini (ja aiheesta on muutenkin tullut keskusteltua useampaan otteeseen). Tämänkertaiseen sensuuriin liittyy hilpeä sivujuonne, nimittäin sensuroitujen domainien joukossa oli piraattilahti.fi, joka tällä hetkellä johtaa Effin sivuille. Ilmeisesti se on joskus aiemmin osoittanut The Pirate Bayhin, mutta sensuurin alkaessa siellä oli SOPA-vastaista propagandaa. Kun osoitteen ylläpitäjä sai tietää sensuurista, hän siirsi domainin osoittamaan Effin sivuille.
Tästä seuraakin mielenkiintoinen kysymys: kuka on vastuussa siitä, että Elisa sensuroi Effiä? Elisaa on turha syyttää, sehän vain tottelee ulosottomiestä. Mutta totteleeko ulosottomies vain käräjäoikeutta? Onko TTVK antanut väärää tai puutteellista tietoa käräjäoikeudelle? Miksei domainin omistajalta ole kysytty mitään? Sensuurihan ei yleensä ratkaise mitään varsinaista ongelmaa, vaan luo uusia. Niin nytkin.
Nettisivujen sisältö voi muuttua hyvinkin nopeasti, eikä käräjäoikeuden määräykset mitenkään voi pysyä niiden perässä. Joten: kuka kantaa vastuun tästä? Oma veikkaukseni on, ettei kukaan. Oikeuslaitokseltamme puuttuu kannustin rangaista väärin toimivia virkamiehiä. Tästä on hyvä ennakkotapauskin, eli lapsiporno.info. Kyseinen sivusto kritisoi lapsipornon nimissä toteutettua nettisensuurijärjestelmää, koska se ei estä lainkaan pääsyä lapsipornoon, vaan sensuroi suurimmaksi osaksi ihan jotain muuta. Mikä on poliisin ratkaisu kritiikkiin? Tietenkin kritiikkisivuston sensurointi. Yhtäkään poliisia ei kuitenkaan ole heitetty vankilaan tai edes erotettu tällaisen törkeän toiminnan vuoksi.
Sananvapaus on tärkeä poliitikoille vain, kun diktatuureja voidaan kritisoida sen nimissä. Mutta kun omassa valtiossa hyökätään sananvapauden kimppuun, ketään ei kiinnosta. Siksipä on aika hankala uskoa, että päitä alkaisi putoilemaan tässäkään tapauksessa. Kaikki asiasta vastuussa olevat voivat jatkaa elämäänsä ja työtään ihan normaalisti. Oikeasti sananvapauden kuitenkin kuuluisi olla yksi tärkeimmistä ihmisoikeuksista - jo ihan sen takia, että ilman sananvapautta ei voi tuoda ilmi muita ihmisoikeusrikkomuksia. Sivistysvaltiossa kaikkiin - aivan pienimpiinkin - hyökkäyksiin sananvapautta vastaan pitäisi suhtautua äärimmäisellä vakavuudella.
Noh, kuitenkin niin kauan kuin poliitikkoja ei kiinnosta asia, kaikki sensuuriprojektit tulevat nostamaan piraattien kannatusta. Olisi oikeastaan aika mielenkiintoista päästä juttelemaan IFPI:n ja TTVK:n tyyppien kanssa tästä joskus. Ihan oikeasti, luulisi tässä vaiheessa olevan jo päivänselvää, että asiakkaita kohtaan hyökkäämällä ja faneja suututtamalla ei vaan voi saavuttaa yhtään mitään hyvää. En suoraan sanottuna tajua, mikä tässä voi olla taustalla. Ovatko tekijänoikeusjärjestöjen johtajat oikeasti niin todellisuudesta vieraantuneita, että käyttävät sellaista taktiikkaa, mikä suoraan nostaa piraattien kannatusta? Vai ovatko he oikeasti salapiraatteja, jotka pyrkivät tuhoamaan tekijänoikeusjärjestelmän sisältäpäin nostattamalla kansalaiset yhä tiukemmin sitä vastaan?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Sori vaan, mutta RtB:n (Reason to Buy) välttämätön ehto on oikeuksien käsite. Oikeudet puolestaan ovat sosiaalinen periaate, joka kertoo tarvitseeko henkilö *luvan* jonkun asian tekemiseen.
Et maksa ilmasta, koska se on ilmaista ja vähintäänkin tavanomaisten konventioiden ellei sallimuksen johdosta kukaan meistä ei tarvitse toisten lupaa hengittää yhteistä ilmaa -- vielä. Erilaiset yle-maksun kaltaiset eksistenssiverot alkavat tosin yleistyä.
Kaipa myös kapitalismi siinä mittakaavassa kuin sitä nykyään on vielä olemassa, on myös jäänne merkantilistisilta ajoilta. Valtio kun maksaa palkkoja ja myöntää työntekijöilleen *privilegion* itse kullekin hallita tilipussiaan. Tosin siihen on myös jatkuvasti tulossa muutoksia.
Pitkä oli kirjoitus mutta pätkääkään en tajunnut.
Sen vain tiedän, että piraatti on merirosvo, kaappaaja, ja sellaisten paikka on kaltereiden takana.
Toki ymmärrän, että nykytekniikka on tuonut tilanteita jotka tekevät varkaan.
Niin että pommeja vaan, kuten päivän uutiset kertovat.
Olen yksilönvapauden puolella ja sananvapauden puolella, kumpikaan ei kohdallani ole uhattuna. Mutta todella vahva mielipiteeni on myös, että sananvapaudella on rajansa ja ettei yksilönvapauteen kuulu toisen omaisuuden ottaminen. Osoita, perustele, että toisen oman ottaminen olisi oikeutettua. Äläkä aliarvioi "suurinta osaa ihmisistä, joka ei tajua mistään mitään".
Ja sensuuri on mielestäni lähtökohtaisesti epämiellyttävää, jopa väärin. Mutta jos sensuuri (moderointi) suuntautuu vaikkapa lapsipornon levittämiseen tms., ymmärrän ja hyväksyn sen.
uhkaatko jo väkivallalla?
Mielihyvin poistun palstalta. Enkä täällä olisikaan, ellen olisi ihmetellyt miten joku voi noin pitkälti kirjoittaa jotain sanomatta mitään.
Pyysin sinua osoittamaan, perustelemaan, että toisen oman ottaminen olisi oikeutettua. Et osoittanut, et perustellut.
Tuohon seikkaperäisempään tekijänoikeuskiistaanne en viitsi sen syvemmälti perehtyä. Uskon että siinä on ongelmia. Minua kiinnostaa vain tuo peruskysymys. Oikeus.
Esa, materian arvo on helppo määritellä, sillä tuotteella on valmistuskustannus. Joskus tosin firma joutuu myymään tuotettaan tappiollakin, jos tarjonta ylittää kysynnän.
Immateriaoikeuden määrittely on paljon vaikeampaa. Tuotantokustannuksella ei ole mitään tekemistä lopputuotteen hinnan kanssa, ja jakelukustannus on lähellä nollaa. Miksi olet valmis hyväksymään monopolin määräämän hinnan tällaiselle tuotteelle? Vain siksikö, että olet tottunut siihen? Miksi artistin pitää saada korvausta henkisistä tuotoksistaan vielä kymmenien vuosien päästä, kun valmistavan teollisuuden pitää samanaikaisesti investoida jatkuvasti pysyäkseen edes hengissä kilpailun kiristyessä koko ajan?
Oma lukunsa oli tämä joulunalusaikainen hyvitysmaksukeskustelu. Teostomafia perusteli maksun laajentamista pelkästään sillä, että heidän mielestään hyvitysmaksujen väheneminen oli heidän mielestään "epäoikeudenmukaista". Aika harva muu bisnes saa yksipuolisesti päättää, mikä on "kohtuullinen" korvaus tekemättömästä työstä.
Mistä syntyvät kuluttajan "oikeudet" johonkin tuotteeseen, jota faktuaalisesti ei ole olemassa ilman kyseistä taiteilijaa ja miten on mahdollista että sillä tuotteella on yhtä aikaa aivan tavattoman paljon jotain abstraktia arvoa, mutta josta ei voi maksaa taiteilijalle pennin hyrrää?
Voidaan siten kysyä *milloin* (esim taiteilijan kuoleman jälkeen) hänen hengentuotoksensa siirtyvät yleiseen omistukseen, koskapa hän itse niitä ei objektiivisesti hallitse. Mutta ei voida kysyä eikö hänellä ollut oikeutta hengentuotoksiinsa alunperin.
Aki, minkä vuoksi kaikki taiteilijat eivät ole mielestäsi samanarvoisia? Miksi maalarin tai tanssijan pitää suorittaa työnsä uudelleen ja uudelleen saadakseen palkkaa, mutta yhden hitin ihme voi ihannetilanteessa elää loppuelämänsä leveästi yhden päivän studiotyöllä? Eikö tanssijan tai maalarin työtäkin voida ihailla esimerkiksi lehdistä tai tv:stä samalla tavoin kuin yhden hitin ihmettä radion välityksellä? Näetkö, kuinka teostomafia on päässyt vuosien saatossa rakentamaan illusion immaterian jotenkin "korkeammasta" arvosta, jota muu esiityvä taiteilija tai esimerkiksi kirjailija ei voi koskaan saavuttaa.
Tottumus ja pinttyneet tavat eivät ole sama asia kuin oikeudenmukaisuus tai kohtuus. Eikä niitä pidä sensuurilla ja uhkailemalla myöskään ylläpitää vapaassa maassa, mikäli ne ovat yleisen oikeustajun vastaisia.
Kerropa lisää tanssista ja maalaamisesta kun kerran tunnut tietävän lisäksi mitä minä tiedän niistä.
Maalausten *harjoitettuihin* tekijänoikeuksiin liittyy toki mielestäni outo piirre -- että taiteilijat (tai heidän perikuntansa) saavat Euroopassa provisiopalkan huutokaupattavista töistään "oikeutena". Se on mielenkiintoista, koska mielestäni taulua ei voi kopioida; se on uniikki ja oikeus sen nauttimiseen tai esittämiseen tulee luonnollisena osana teoksen mukana. Jarre taisi joskus 80-luvulla myydä huippuhintaan uniikkia musiikkia. Ilmeisesti teoskappale tuhoutui kuunneltaessa? Hinta oli muistaakseni huimaava.
Tanssi puolestaan on jotain aivan muuta; tekijänoikeudet (puhun ristiin tekijänoikeuslainsäädännöstä ja siitä, mitä *minä* näen luonnollisina tekijänoikeuksina, mutta asia pitäisi olla selvä kontekstin perusteella) ovat mukana tanssissa ensiksi sen johdosta, että tanssi on johdannaistaidemuoto. Tanssia ei ole ilman musiikkia (afrikkalainen polyrytminen perkussio on musiikkia: pelkkään metronomin rytmiin ei voi tanssia.) Tanssijat ovat siten ensiksi musiikin käyttäjiä ja vasta toissijaisesti taiteen luojia.
Seuraava kysymys tulee siitä, miten tanssia voidaan kopioida ja mitä hyötyä siitä on: olisiko tanssin kopioinnilla kaupallista potentiaalia?
Oma näkemykseni on, että tanssiesityksen voi kopioida kuvatallenteena, mutta siihen kohdistuu jo omat moraaliset ja juridiset estot. Sen sijaan tanssin voi fyysisesti kopioida vain tanssimalla -- siinä puolestaan ei juuri ole *sosiaalisesti* järkeä: kukaan *taitava* tanssija ei voi hankkia sosiaalista tai ammatillista arvostusta kopioimalla, vaan luomalla. Kopiointi on häviävän pieni osa tanssijan oppimisprosessia, eikä siihen liity bisnesmallia; se ei ole julkista.
Kokonaan toinen seikka on vaikka jonkun baletin tai tanssiesityksen koreografian kopiointi ja esittäminen maksua vastaan. Siihen liittyy kaupallista potentiaalia.
Vastaan Esa Helanderille:
"Pyysin sinua osoittamaan, perustelemaan, että toisen oman ottaminen olisi oikeutettua."
Tässä on lyhyt, oikein havainnollistava video siitä, mikä ero on kopioinnilla ja varastamisella. Haastan sinut katsomaan sen ja sitten vielä yrittämään sekoittaa varastamista ja kopioimista keskenään.
http://www.youtube.com/watch?v=IeTybKL1pM4
Hei, Suomen laissakin on omat pykälänsä luvattomalle kopioinnille ja varastamiselle, eikö sen nyt pitäisi jo kertoa jotakin. Laki ei käsittele aineellista ja aineetonta samalla tavalla, koska ne *eivät ole sama asia*.
Mikäli vieläkään et tajua mitään, lienee ehkä parempi olla hiljaa kuin tehdä itsestään naurunalainen. Näin ystävän neuvona.
tldr. Tai joo, onko se "kopio jättää alkuperäisen paikalleen, varastaminen ei?"
Sori vaan, mutta käsitteellinen ajattelu on vähän monimutkaisempaa. Se mitä sinä käytät, on rationalisointia.
Varkautta voidaan pitää yleiskäsitteenä, jonka alle mahtuu niin näpistys, anastus, ryöstö, kavallus kuin petos. Autovarkaudesta tuli joku vuosi sitten käyttövarkaus. Nokkelat ihmiset ovat keksineet monia muita tapoja petkuttaa ihmisiä; mm. vakuutuspetos on varkaus. Saman pullon palauttaminen siiman avulla automaatissa on varkaus. Bensapumpulta karkaaminen ilman maksamista on varkaus. Pysäköintipuomin huijaaminen on varkaus.
Näille yhteistä on arvon ottaminen ilman lupaa oikeudenomistajalta. Joskus se konkretisoituu suoranaisena tappiona, joskus "vain" menetettynä tulona, johon toisella oli *tekijän* oikeus.
Ei tuotteen alkuperäiseltä valmistajalta kysytä lupaa myöskään silloin, kun materia vaihtaa omistajaa. Miksi immaterian tuottajalta pitäisi aina kysyä lupa, kun kopioiminen ei edes absoluuttisesti vähennä tuottajan oikeutta synnyttämäänsä tuotokseen?
Viktor&Maria
Maailmankuvamme lienee aika erilainen. Itse olen vanha, te nuoria. Nuorilla on tapana uhmata ja hyökätä, osoittaa keskustelukumppani tyhmäksi.
Myönnän ja ole yllä myöntänyt, etten tarkkaan tunne teidän tarkoittamaanne piratismia. Ja sen mahdollista oikeutusvaatimusta.
Ei kopiointi olekaan varastamista, mutta sen levittäminen jo nähdäkseni on, vaikka ei siitä hyötyisikään, ei siis tekisi kauppaa. Ehkä se voidaan rinnastaa salakuljetukseen.
Myönnän, että immateriaalisen "omistaminen" on ongelmallisempaa kuin materiaalisen. Mutta ei se ole yhtään eri asia. Jonnekin saakka (miten kauaksi, siitä voidaan keskustella) säveltäjällä, laulajalla, kirjailijalla, pelintekijällä, keksijällä on tekijänoikeus. Välikädet ovat jo eri asia ja perikunnat. Välikäsistä kuten Teostoista sun muista en sano mitään, ne on kai alun perin luotu tekijänoikeuksista saadun hyödyn kerääjiksi ja jakajiksi. Varmasti asiassa on ongelmansa.Varsinkin näinä bittiaikoina ja nopean tiedonsiirron aikoina. Tekijänoikeuden ulottaminen vuosikymmenten taakse on mielenkiintoinen juttu, kiistanalainenkin.
Epäilenpä, että piratismin kohdalla on käynyt niin kuin populismin, termit ovat karanneet alkuperäisistä aitauksistaan. Tosin kieli muuttuu koko ajan, käsitteet muuttuvat. Minulle populismi on yhä katteetonta kansan petkuttamista ja kiihottamista ja piratismi toisen toten hyötymistä tai toisen tontille tunkeutumista.
Turhaan tässä tietenkin höpisen, kun en kuitenkaan viitsi perehtyä syntyihin syviin. Kyseessähän tuntuu olevan (olen sen matkan varrella huomannut) aivan uusi ajatusmaailma ja uskonto. Ja inttämiseen se tuntuu perustuvan. Ei argumentointiin.
Anteeksi. Poistun.
Nämä lupa-asiat on kylläkin lähes jokaisessa tapauksessa delegoitu jollekin tietylle instanssille tai se on implisiittisesti mukana koko osto/kulutusprosessissa. Myös supermarketin kassalla käymisessä on implisiittisesti mukana vahva rationaalinen luottamus siihen, että supermarket on joko ostanut tuotteensa tai tehnyt sopimuksen tavarantoimittajan kanssa maksavansa vain myydyistä kappaleista.
Immateriaalikappaleiden luovutuksessa hyvin suuressa tapauksessa on mukana jopa eksplisiittinen sopimus, siis käyttöehto. Omasta mielestäni on harmillista, että musiikkia ja ohjelmistoja myydään monesti henkilökohtaisina ei-siirrettävinä käyttöoikeuksina. Mutta sellaisen myyminen on myyjän oikeus. Silloin kun käyttöehto sen sallii tai lainsäädäntö yleisesti kumoaa jotkin käyttöehdot, käyttöoikeus tuotteeseen siirtyy teoskappaleen mukana, mikä on hyvinkin luonnollista ja rationaalista.
Teokset on julkaistu tekijänoikeuslainsäädännön ja sitä tukevan sosiaalisen käytännön vallitessa; aivan samoin kuin tuottaja voi antaa supermarketin myyntiin tuotteita sen luottamuksen vallitessa, että supermarketissa on kassa.
Voidaan spekuloida, että kumpikin käytäntö voidaan muuttaa, mutta en näe siihen mitään rationaalista syytä -- ja jos joku yksittäinen taho niin tekee, se tekee sen myöskin *omana* oikeutenaan, ei kuluttajan oikeuden perusteella.
Aivan kuten Perussuomalaisille eurokriisi on voiteluöljyä ja bensiiniä vaalivankkureita varten, olisivat kuluttajanoikeusskandaalit sitä Piraattipuolueelle. Mutta bensiinin ja voiteluöljyn lisäksi vaalivankkurit tarvitsisivat myös moottorin liikkuakseen. Piraattipuolue nukkuu onnensa ohi, jos se ei ajoissa uudista puolueohjelmaansa talous- ja EU-politiikkaa kattavaksi ja siivoa sieltä loppuun asti ajattelemattomia ja perustelemattomia epämääräisyyksiä.
Ks.
Yksi ainoakin eduskuntapaikka on todella paljon parempi kuin ei mitään, koska se mahdollistaa lakialoitteiden jättämisen ja niistä keskustelun eduskunnassa. Kahdella paikalla voisi jo saattaa muutosesityksiä äänestyksiinkin asti, kun löytyisi esittäjä ja kannattaja. Viisi paikkaa voi hyvällä onnella jo olla juuri se, joka erottaisi kaksi vanhaa suurpuoluetta ja RKP:n eduskuntaenemmistöstä tai muodostaisi jossakin muussa tärkeässä koalitiossa vaa'ankieliaseman.
Suomen järjestelmä on vielä toistaiseksi sen verran demokraattinen, että poliittinen toiminta voittaa anarkismin mennen tullen.
Ymmärränkö oikein, että Piraattipuolueen johdossa ja aktivistienkin keskuudessa valitsee apaattinen luovutusmieliala oman poliittisen asian ja poliittiseen edustukseen pääsemisen suhteen ja kansalaistottemattomuudella uhkailemalla savustetaan vielä kaikki vahingossakin äänestävät kentältä tiehensä?
Vaikka viime vaalit eivät tuoneetkaan eduskuntaan uutta puoluetta, oli kuitenkin Perussuomalaisten jytky todella merkillepantava muutos suomalaisessa poliittisessa historiassa ja osoittaa, että oikealla vaalityöllä ja hyvällä poliittisella silmällä ihmeet ovat mahdollisia. Perussuomalaiset nousi 5 eduskuntapaikasta 39 eduskuntapaikkaan.
Nykytilanne tarjoaa edelleen hyvän maaperän vaihtoehtojen tarjoamiselle myös eduskunnan ulkopuolelta. Esimerkiksi lähes koko perinteinen vasemmisto ja kaikki pienet ja keskisuuret puolueet ovat linnoittautuneet heikosti toimivaan hallitukseen, joka tekee paljon todella epäsuosittuja päätöksiä ja tulee vielä jatkossakin koheltamaan. Taantumastakin olisi vetoapua.
Jos olisi nousukausi, perinteisillä suurpuolueilla vanhanmallinen valta-asemansa ja poliittiset päätökset värittömiä pieniä verotaulukon rukkaamisia, niin olisin itsekin kallistumassa siihen, että Piraattipuolueen asema olisi lähtökohtaisesti 2015 vaaleja silmälläpitäen epätoivoinen. Nyt on kuitenkin avautunut aikaikkuna tehdä jotakin, kun ulkoiset olosuhteet ovat poikkeuksellisen suotuisat.
Mikä voitto tämä on? Kotilaisen kuva thepiratebay.orgilla on todella hieno. Siitä jätkästä ei muuten sisätöihin ole.
Helander: Yksilönvapauteen ei myöskään kuulu toisen omaisuuden tuhoaminen tai tärveleminen. Minä en lataile poppiroskaa, mutta en silti siedä sitä, jos yhteyksiäni ulkomaailmaan katkotaan. Eikä minulla ole mitään syytä hyväksyä sitä muidenkaan osalta.
Välillä tuntuu, että näiden tekijänoikeusjuttujen avulla kokeillaan kepillä jäätä - saadaanko todella asioita sensuroitua? Saammeko tukea näille sensuroinneille? Kuten monissa keskusteluissa käy ilmi, yllättävän useat kannattavat tämäntyyppistä sensuuria. Seuraava askel lienee vihapuhe, joka on saanut jo niin monet varpailleen. Jokainen saa jo heitellä herjauksia vihapuheesta, vaikkei sellaisesta olisi tietoakaan. Se, jos mikä, pelottaa.
Vaikka tämä vihapuheasia on vielä lapsenkengissä, se ottaa jo harppauksia suoraan siitä, kuinka piratismia on yritetty kitkeä. Ensin on tullut muutamia rangaistuksia henkilöille (kuten muutamille tiedostoja jakaneille), mutta kun huomataan valvonnan mahdottomuus, ehdotetaan sitä jo nettioperaattoreiden vastuulle ( http://www.ts.fi/online/kotimaa/290264.html ). Vaikka nämä ovat vasta aluillaan, en näe kovin valoisana tuon asian jatkoa. Pahinta on ihmisten ymmärtämättömyys, josta itsekin hetki sitten kirjoitin. Aivan kuin vihapuheen kitkeminen ketään edelleenkään estäisi tekemästä idioottimaisia tekoja. Kun vielä mietitään, että mitä se varsinaisesti tarkottaisi, että nettioperaattoreiden vastuulla olisi vihapuheetkin, eihän heillä olisi mitään muuta mahdollisuutta kuin yrittää estää KAIKKI SIVUT, JOILLA VOI MIELIPITEITÄÄN JAKAA. Mukaanluettuna Uusi Suomi, kun nyt täällä kerta keskustelemme. Mielenkiintoista on, jos kukaan ei tällaista "pikkuvikaa" huomaa.
Ihmisiltä puuttuu kiinnostus asioiden todellisista puolista. Ihmisiä ei kiinnosta sananvapauden rajoittaminen, mikäli sillä tavoin saadaan henkilön mielestä yksikin väärä mielipide tai toimintatapa kitkettyä. Hyvin pian ollaan tilanteessa, jossa ihmisellä on kyllä oikeus mielipiteisiin ja tekoihin, kunhan ne ovat samoja, jotka on valtiontasolla hyväksyttyjä. Olipa kuinka lainkuuliainen tahansa, suurin osa suomalaisista on jo nyt kansalaistottelemattomia, jopa tietämättään.
Jaanpa nyt, kun kauhea tyrkky olen, huolenaiheitani:
http://jonnapurojarvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/929...
Enitenhän tässä nyt kavahduttaa, kuinka pitkälle joissain asioissa on voitu mennä. Valkovenäjällähän ei kaiketi ole enää varsinaista (internet)yhteyttä ulkopuoliseen maailmaan enää lainkaan. Kun pieni sensuuri ei riitä, mennään aina vaan kovempiin keinoihin, joka samalla takaa sen, että ainakin peruskäyttäjät auttamatta jäävät näiden sensuurien vuoksi tietoa vaille. Se on silloin onnistunut, mikäli vain harvat kykenevät sensuurin kiertämään. Kuinka monelle onnistut vakuuttamaan tietosi, mikäli ihmisillä ei ole kykyä itse löytää asiaan mitään vahvistusta? Nopeasti on foliohattuleima otsassa.
Tuo uskonto-juttu oli kyllä varsin ilahduttava. Onneksi ihmiset ovat luovia ja osaavat luovia tämänkin kuran läpi.
Lisättäköön nyt, että optimistiksi en heittäydy, en tosin pessimistiksikään. Olen enemmän sen tyypin realisti, joka luottaa siihen, että jos asioille aktiivisesti tehdään jotain (kansalaistottelemattomuutta siinä kyllä jo tarvitaan), lopputulos voi olla hyvä. Jos taasen riittävästi ei tehdä asioiden eteen, lopputulos voi olla synkkääkin synkempi. Yritänkin pessimistejä aina herätellä olemaan hieman optimistisempia, ja liian optimistisia (niitä, jotka jäävät kädet sylissä katsomaan maailman menoa) pelotella pessimistisimmillä näkökulmilla. Lienet olevan kuitenkin samanlinjan realisti, et ainakaan ole passiivinen optimisti. Tosin tällä hetkellä on aika työ herätellä ihmisiä kiinnostumaan ylipäätään ympäröivästä maailmasta.
Erinomainen blogi.
Kysymys on perimmiltään blogistin kuvaamasta yksinkertaisesta kaavasta; kansainvälinen teostomafia pitää kynsin hampain kiinni tuhoon tuomitusta järjestelmästä, koska a) omien asiakkiden uhkailu ja kiristys on (toistaiseksi) kannattavampaa, kuin uusiiin liiketoimintamalleihin siirtyminen, ja b) teostomafian kauhu on artistin ja asiakkaan suora interaktio, jossa ei tarvita pöhöttynyttä levymogulia. Viimeksimainitusta käy hyvinä esimerkkeinä mm. suositun laulu- ja soitinyhtye Radioheadin viimeaikainen päätös myydä levyään suoraan netin kautta faneilleen, ja ensinmainitusta Spotify ja iTunes.
Kuka muuten vielä sattuu muistamaan, että silloin kun Suomi oli vielä Nokian johdolla uusien teknologioiden kehityksen kärjessä, teostomafia tappoi mm. känny-tv:n ja Nokian Comes with Music-palvelun tekijänoikeussaastallaan? Sittemmin samat palvelut on saatu toimimaan muiden toimesta, ja Suomi on kuihtunut teknologian takapajulaksi. Osittain juuri kyseisen teostomafian kuristusotteen vuoksi.
Kaikki monopolit kaatuvat aikanaan, ja eilinen uutinen on vain omiaan vauhdittamaan teostomafiadinosauruksen tuhoa.
Itse en tiedä mikä velvollisuus minulla on sinulle tai kenelläkään muulle tehdä materiaalia ilman korvausta jos en sitä itse halua tehdä.
Miksi sinä ja samanmieliset pakotatte minua teidän tahtoonne taipumaan, missä on minun oikeuteni?
Menevätkö teidän oikeudet minun oikeuksieni ylitse?
Meneekö todella niin että tekijällä ei ole mitään oikeuksia omaansa?
Onko "piraattien" oikeus isompi kuin tekijän?
Jokaisella on toki oikeus omaan tuotokseensa, oli se sitten henkistä tai fyysistä. Kysymys onkin siitä, kuka määrittää ja miten tälle tuotokselle käypä hinta. Immaterian hintaa ei voi määritellä yksin teoksen keksijä. Eikä sitä voi myöskään tehdä välikäsi, eli teostomafia.
"Itse en tiedä mikä velvollisuus minulla on sinulle tai kenelläkään muulle tehdä materiaalia ilman korvausta jos en sitä itse halua tehdä."
Eihän kukaan velvoita sinua tekemään yhtään mitään :D Asenteestasi päätellen lienee parempikin jos et ryhdy pitkin hampain "velvollisuudentunnosta" taiteilemaan.
En ikinä lakkaa ihmettelemästä, kuinka huonosti tekijänoikeusasioihin keskittyvän liikkeen edustajat keskimäärin ymmärtävät tekijänoikeuslakia. Kun maalataan riittävän lavealla pensselillä, käsitteet sekoittuvat iloiseksi sekamelskaksi. Pääsia näyttää olevan, että saadaan olla tuohtuneita. (Tämä tarve vähenee onneksi iän myötä.)
Kuten Suihkonen ensimmäisessä vastauksessaan toteaa, mitään bisnestä ei voida rakentaa sellaisen hyödykkeen vaihdannalle, johon ei kohdistu jonkun oikeus. Ilman tekijänoikeutta on turha haaveilla jostain uudenlaisista bisnesmalleista.
Jos Teoston toiminta kiukuttaa, turha siitä on tekijänoikeutta syyttää. Tekijänoikeus on eri asia kuin tekijänoikeuslakiin sisällytetty sopimuslisenssijärjestelmä. Tekijänoikeuslaki ei aseta mitään esteitä erilaisille uusille ansaintalogiikoille. Kenenkään säveltäjän ei ole pakko liittyä Teostoon. Ja muistutettakoon taas kerran: Teosto ei liity esittävien taiteilijoiden oikeuksiin.
Tiedon ja sisällön vaihtaminen päittäin on järjetöntä, koska molemmat voivat yksinkertaisesti kopioida toisiltaan lähestulkoon ilman mitään kustannuksia. Myös kopioinnin rajoittaminen/estäminen on tältä pohjalta järjetön ajatus.
Voit ihan rauhassa vääntää tätä miten päin tahdot. Se ei muuta sitä seikkaa että tiedon mahdollisimman vapaa leviäminen netissä tuottaa vaurautta ja hyvinvointia enemmän kuin tekijänoikeus ja piratismin estäminen voisivat ikinä tuottaa yhtään kenellekkään.
Miksi siitä tulee kohu kun piraattisivustoa yritetään sensuroida? A) siinä ei onnistuttu. B) jos se on todellakin tarpeellista tekijänoikeuksien kannalta, niin sitten tulilinjalla kuuluisi olla tekijänoikeudet eikä internet.
"...tiedon mahdollisimman vapaa leviäminen netissä tuottaa vaurautta ja hyvinvointia enemmän kuin tekijänoikeus ja piratismin estäminen voisivat ikinä tuottaa yhtään kenellekkään."
On olemassa vakavasti otettavia talous- ja oikeustieteilijöitä, jotka ovat esittäneet samansuuntaisia perusteltuja argumentteja. Oma argumentaatiosi näyttää perustuvan lähinnä vahvaan uskoon. Kannattaa tuntea se, mitä vastustaa.
Jos argumentaatiota haluat väittämäni tueksi, voin vedota omakohtaisiin kokemuksiin.
Etherpad-lite on osittain tulosta siitä, että google jakoi etherpadin lähdekoodit vaatimatta korvausta. Lite-versio suositusta alustasta on nopeasti viemässä synkronoituja tekstinäkymiä lukemattomiin eri käyttökohteisiin. Tähän on päädytty monen ihmisen onnistuneen spontaanin yhteistyön tuloksena, joka ei olisi ollut mahdollista ilman mielivaltaista vapaata tiedonkulkua.
Kokemusta löytyy myös vastaesimerkistä. Muuan yritys ei ymmärtänyt enään miten yksi heidän metallinjalostuslaitoksistaan toimi. Laite jouduttiin speksaamaan uudelleen, jotta jalostustoimintaa saatiin laajennettua. Alkuperäiset dokumentit olivat kadonneet ja yrityksen työvoima vaihtunut moneen kertaan. Monet yritykset pitävät yrityssalaisuuksina asioita, joiden ei tarvitsisi olla salaisuuksia.
Ilman kirjastoja monia historiallisia teoksia ei olisi enään saatavilla. Kirjastot ovat samankaltainen ilmiö kuin piratismi siinä mielessä että väki jakaa kolmannen osapuolen jakamia tietoja keskenään.
Matkapuhelinyritykset hankaloittavat toinen toistensa toiminnasta estämällä toisiltaan matkimisen patentein. Asiakkaat saavat huonompia puhelimia, ja yritykset tuhlaavat suuria summia rahaa byrokratiaan, joka oltaisiin voitu muutoin käyttää tuotekehittelyyn. Ongelma on tietysti patentit eikä tekijänoikeus tässä, mutta kyseessä on samankaltainen ilmiö.
Voin kertoa lisää näitä empiirisiä havaintoja, jos haluat. Vai pitäisikö olla jonkinlaista muuta argumentaatiota tukena?
Ne uudet bisnesmallit perustuvat siihen, että käyttäjä *tietää*, *uskoo* tai *luulee* teoksen tekijän ansaitsevan korvauksen teoksesta jonkun toisen tahon asemesta.
"...uudet eli toimivat bisnesmallit ovat sellaisia, jotka eivät välitä mitään tekijänoikeuksista"
Tämä on tietysti mahdollista, jos bisnesmallit rajoittuvat myymisen sijasta palvelujen tarjoamiseen. Ymmärtänet kuitenkin, että mitään sellaista kohdetta ei voi myydä, johon ei kohdistu jonkun oikeus - en voi myydä auringonpaistetta. Myyminen merkitsee oikeuden vastikkeellista siirtoa.
Edelleen peräänkuulutan, että ihmiset oppisivat hahmottamaan, mikä ero on itse tekijänoikeudella (TekijäL 1-3 §) ja kaikella sillä pikkusälällä, jota tekijänoikeuslakiin sisältyy. Useimmat piraattien vaatimukset kohdistuvat jälkimmäiseen. Ei ole mitenkään mahdotonta, että pikkusälää järjestetään paremmin aikamme jakeluteknologiaa vastaavaksi.
Näin on. Tekijänoikeuslaissa on älyttömyyksiä, jotka toimivat *oikeuksia* vastaan. Ne detaljit on muutettava, jotta tekijänoikeudet olisivat ristiriidattomasti voimassa muiden oikeuksien kanssa.
Esimerkkinä vaikka kollektiivinen kasettimaksu, jonka tuotto kohdistuu lähes sataprosenttisesti oikeudenomistajien *sijaisille*. Mutta sijaiskärsimys ei kuulu oikeudenmukaisuuden käsitteeseen. Se voi olla integraali osa kristinuskoa, mutta ei oikeuksia, ei järkeä, eikä kapitalismia.
Hyvä kirjoitus! Ja hieno parta!
Traagisinta tässä on se, että piraattiliike ei tunnu oivaltavan itse laatimansa sudenkuopan laajempaa vaikutusta muun muassa potentiaalisesti yksilönvapauksiin ja sensuuriin liittyen.
Yksinkertainen tapa käydä sotaa on hyökätä suin päin vihollista vastaan.
Teillä on mahtavia vihollisia, joiden sisään voidaan lukea yhteiskunta lainsäädännöllisine järjestelmineen sekä vakiintuneine arvoineen ja kulttuurille ominaisille oikeuskäsitteineen. Kamppailette myös suuria ja tunnetusti vaikutusvaltaisia mediayhtiöitä vastaan. Puhumattakaan suuresta määrästä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä tavoitteitanne - osittain tai kokonaisuudessaan. Näihin suhtaudutte ylenkatsovasti, nostaessanne itsenne jalustalle.
Nämä kaikki ovat eräässä mielessä vihollisianne, tai tätä viholliskuvanne pyrkii korostamaan.
Jos teillä olisi hitusenkin laajempi ymmärrys 'sodankäyntinne' strategiasta, te oivaltaisitte miten tärkeää on valjastaa vaarallisin tai vaarallisimmat vihollisenne ajamaan omia intressejänne joko suoraan tai epäsuoraan. Saattaisitte joutua tinkimään joistakin tavoitteistanne, so. priorisoimaan niitä tyystin tai toistaiseksi.
Loukkaatte toiminnallanne vaarallisen vahvojen vihollistenne etuja.
Nojaudutte omavaltaisuuteen jopa sellaisissa konteksteissa, että ryhdytte neuvomaan yrityksiä niiden liiketoiminnan suhteen, ylimielisellä ja yksioikoisella tavalla.
Sitten ihmettelette, kun sanomaanne tai arvojanne ei koeta myönteisiksi.
Juuri näiden virheiden takia vihollisenne ottaa teidät tosissaan. Se asettaa joskus harkitsemattomiakin järjestelyjä toimeen. Se mieltää teidät todelliseksi uhaksi omille intresseilleen.
Juuri sen takia näemme jopa niinkin rajuja toimenpiteitä kuin pääsynestoja sivustoille (tapaus Elisa).
Pahin puoli tässä on se, että näin pääsynestot, 'sensuuri' tai kontrolli ikään kuin vakinaistetaan osaksi establishmentin työkaluvalikkoa suhteessaan Internetiin.
Mahdollinen hyvä sanomanne ja potentiaalinen kontribuutionne teknologialle, kulttuurille ja peräänkuuluttamallenne kehitykselle kärsii tästä.
Joskus löydän itseni ajattelemasta, että kenties vihollisenne ovat salaa tyytyväisiä tavastanne toimia. Se antaa heille entistä vahvemman otteen siellä, missä voima ja valta on todellista.
Sinulla on monia virheitä tekstissäsi.
Piraattien vastustajat eivät ota piraatteja tosissaan. Antipiratismi on juuri tätä: tehottomia estoja ja rajotteita. Yrityksiä rajoittaa kopiointia ja mitä tahansa tiedostonjakamista.
Jos antipiratismista koituvia ongelmia ei rajoiteta niin tuloksena on että kaikki meidän tekemät kontribuutiot kulttuuriin ja teknologiaan päätyvät tekemättömiksi.
Lisäksi, tästä aiheesta ei edes keskusteltaisi ilman TTVK:n hoputtamaa sensuuria. Joka kerta kun tekijänoikeusjärjestöt vahvistavat agendaansa, kansalaiset päätyvät inhoamaan heitä vain enemmän.
Moraalinen etu on piraateilla, eikä tekijänoikeusjärjestöillä. Heillä on kuvailemiasi ongelmia esittäytyä eduksensa.
Sitä paitsi, jos tekijänoikeusjärjestöt ovat tyytyväisiä nykyiseen menoon ja eilisiin päätöksiin, niin sitten kaikki kanat eivät oikein istu heillä orrellaan. He pyysivät väärää asiaa, eivätkä tajunneet sitä. Elisalle määrätty pakkosensuuri ei rajoittanut piratismia millään tavalla.
Piraattien ei tarvitse valjastaa vihollistaan toimimaan edukseen. Vihollinen tekee sen ihan itse, ilman että heihin tarvitsee vaikuttaa.
Eilisen jälkeen moni ihminen pitää piraattien toimia hyväksyttävämpänä kuin ennen eilistä. EFF sai samantien jäsenkasvupiikin.
Ajatusharjoitus:
Lue kommenttini kolmasti. Ensimmäisellä kerralla niin, että pidät minua vastustajanasi, toisella kerralla liittolaisena, ja kolmannella neutraalina.
Sitten mieti vastauksesi uudelleen.
Voisitko sinä nähdä sen vaivan, ettet väheksyisi minua ja kykyäni lukea tekstejä? Luin tekstisi tarkkaan ja havaitsin siinä useamman virheellisen väittämän. Lisäksi sinulla on kummallisia logiikkavirheitä tekstissäsi.
Meille väitetään että ei ole bisnesmalleja, jotka toimisivat ilman tekijänoikeuksia. Kun argumentoimme vastaan niin väität että ryhdymme neuvomaan ja olemme siten omavaltaisia ja ylimielisiä.
Väität että ihmettelemme sitä ettei meittin juttuja oikein niellä. Itseasiassa emme ihmettele sitä, koska piraattipuolue lähti alkuasetelmista, joissa arvojamme ei koettu myönteisiksi muutenkaan. Olen päässyt tänne kirjoittelullani juuri siihen mihin halusinkin ja olen kertonut sen mitä pitikin kertoa.
Vähättelet myös piraattipuolueen voimaa. Isoja muutoksia saa aikaan eduskunnan ulkopuoleltakin. Hyvin suuri aktiivijoukko ja yleinen järjestäytyneisyys jo sellaisenaan kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisella tasolla. Piraattipuolue ei ole enään mikään pieni ryhmä nörttejä jossakin. Ei ole enään vaihtoehtoa, ettei joku ottaisi meitä tosissaan, ellei ole täysi kretiini.
Tässä eräs konkreettinen ehdotus: luopukaa sanasta "piraatti".
Liikkeenne liepeiltä on virinnyt moni tärkeitä aloitteita kansalaiskeskusteluun. Jos kuitenin haluatte vaikuttaa, teidän on kyettävä luomaan itsestänne myönteisiä mielikuvia. Sana piraatti viittaa merirosvoukseen. Kyseinen toiminta on jo vuosisatojen ajan ollut - ja on edelleen- eräs vakavimista kansainvälisistä rikoksista. Luvaton kopiointi on jotain ihan muuta. Piraattipuolue kuulostaa yhtä fiksulta kuin ryöstöpuolue.
Oh, paljonkin ehdotuksia olisi olemassa.
Avoin mieli on altis kuuntelemaan. Eräs henkilö tuossa jonkin matkaa ylempänä on hieman myrtynyt, ja ilmeisesti näkee vihollisen myös siellä missä sitä ei välttämättä ole olemassa. Mutta tämä on inhimillisesti katsoen ymmärrettävää, sillä jos jotakin asiaa kovasti edistää, on ikään kuin pakko olla 'innoissaan' sen tiimoilta.
Vuoropuhelu on siis tärkeää ja se on syytä ymmärtää, että muiden huomiointi on pitkällä tähtäimellä myös liikkeenne eduksi.
Vastaisin mielelläni laajemminkin, sillä yleisesti ottaen liikkeellänne ja sitä lähellä olevilla tahoilla on mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita listallaan. Jos kohta olenkin joistakin jyrkästi eri mieltä.
Mutta aika on rahaa, ja minun on tehtävä työnantajani intressien eteen töitä ja ennen muuta tulosta. Palaamme kenties tuonnempana asian pariin.
Harvan järjestön toimintapoihin kuuluu omien asiakkaidensa uhkailu ja kiristys. Kun tekijänoikeusjärjestöissä näin kuitenkin tuntuu olevan, riski on suuri että suuri yleisö suhtautuu ko. järjestöihin entistä suuremmalla vastenmielisyydellä.
Ja waretus jatkuu joka tapauksessa.
Tuhola,
lue ne kaksi omaa vastaustasi ja vertaa niissä esittämiäsi väittämiä. Tule sen jälkeen luennoimaan logiikasta ja virheistä.
Väliotsikot (tai muu "ingressöinti"/tiivistäminen) olisivat tehneet (otsikon lupaamiin) keskeisiin pointteihin perehtymisestä helpompaa. Mutta terveisiä, terveisiä.. ;)

Kommentoi 63 kommenttia