Sananen kopimismista

Kopimismin hyväksyntä viralliseksi uskonnoksi on herättänyt tänään paljon keskustelua, kiitos laajan uutisoinnin (jos on mennyt ohi, niin tässä yksi uutinen aiheesta). Kyseessä on erittäin hieno uskonto, jonka soisi keräävän suosiota myös Suomessakin.

Uskonto ei välttämättä tarvitse uskoa johonkin yliluonnolliseen entiteettiin, vaan sillä on myös muita oleellisia ulottuvuuksia, kuten käsitys ja kokemus pyhästä sekä rituaalit, joilla pyhyyttä kunnioitetaan. Kopimismille olennaisia rituaaleja ovat Ctrl+C ja Ctrl+V (eli näppäinkomennot kopioimiselle ja liittämiselle), mutta samalla tavalla myös alkeellisemmat menetelmät tiedonjakamiseen kuuluvat samaan kategoriaan. Tietojen ja taitojen opettaminen toisille yksilöille, oli menetelmä mikä tahansa, on pyhä rituaali, koska siinä siirretään informaatiota yksilöltä toiselle. Pyhyyttä ilmentää myös kaikenlainen informaation jatkokehittäminen ja remiksaus sekä uusien keksintöjen kehitteleminen ottamalla oppia vanhoista.

Informaation vapaa saatavuus luo kaunista harmoniaa, yhteistyötä ja rauhaa sekä yksilöiden että kansojen välille. Kopimismi on siis aidosti maailmanrauhaan kannustava uskonto, toisin kuin monet muut.

Kopimismin eduksi voi myös laskea sen, että sen periaatteet on helposti omaksuttavissa myös muihin uskontoihin. Esimerkiksi kristinuskossa on viitteitä kopimismista, mutta valitettavasti kristityt eivät usein tunnusta asian todellista merkitystä ja kunnioita kopioimista asiaankuuluvalla hartaudella. Moni kristitty muistanee Raamatusta Jeesuksen ihmeteon, jossa hän kopioi viidestä leivästä ja kahdesta kalasta ruokaa 5000 ihmiselle. Tätä pidetään yleisesti erittäin hienona tekona, mutta kristityt eivät valitettavasti yleensä tunnista, että nykyteknologia sallii meille digitaalisessa muodossa olevien teosten kopioimisen täsmälleen samalla tavalla. Fakta kuitenkin on, että Jeesuksen teko ja nettipiratismi ovat täsmälleen samanlaista toimintaa.

Informaation saatavuuden ja käytön rajoitukset tuottavat murhetta ja kurjuutta yhteiskuntaan. Ihmiset eivät pääse nauttimaan kulttuurista, koska sen leviämistä ja käyttöä rajoitetaan keinotekoisesti tekijänoikeuksilla. Mutta usein vielä kauheampia seurauksia on uusien keksintöjen kaupallisen hyödyntämisen estämisellä eli patenteilla, sillä monet yhtiöt käyttävät niitä aivan puhtaasti kilpailun tuhkahduttamiseen. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa viimeaikaiset kännykkä- ja tablettivalmistajien väliset patenttisodat, joihin kulutetaan miljoonia euroja - jotka olisi yhteiskunnan kannalta hyödyllisempää käyttää kehitystyöhön kuin lakimiesten palkkaan - joiden avulla valmistajat estävät hyödyllisten ominaisuuksien käytön toistensa laitteissa ja pahimmillaan jopa saavat aikaan laitteiden myyntikieltoja joissain valtioissa. On arvioitu, että James Wattin patentti höyrykoneelle viivästytti teollisen vallankumouksen syntyä 30 vuotta - ja aivan samanlaista viivästystä tapahtuu nykypäivänä monella eri teollisuuden alalla. Kännykkämme ja tablettimme voisivat olla paljon halvempia, kevyempiä, akunkestoltaan parempia ja varustettuna monipuolisemmilla ominaisuuksilla, mikäli uuden teknologian omaksumista ja kehittämistä ei estettäisi patentein.

Kommunikaatioteknologian kehityksen estäminen on kopimistille yksi järkyttävimmistä uskonnollisen syrjinnän keinoista. Se on tuplapahaa: ei ainoastaan estetä kehitystä, vaan estetään sellaisen teknologian kehitystä, joka auttaisi ihmisiä kommunikoimaan ja siirtämään informaatiota paremmin ja tehokkaammin keskenään. Luonnollisesti tietenkin myös monta muutakin epäkohtaa löytyy yhteiskunnastamme, kuten tiedostojenjakajien vainoaminen.