Halla-aho oli puoliksi oikeassa: demokratia on surkea järjestelmä

"Oli" siksi, koska poisti kommentin: nössö. "Puoliksi" siksi, koska hän ehdotti tilalle sotilasjunttaa: fasisti.

Eli jos joku ei ole vielä ehtinyt lukemaan päivän kohu-uutista, niin perussuomalainen kansanedustaja Jussi Halla-aho meni kirjoittamaan Facebookiin, kuinka demokratia on ihan tyhmä, koska se estää toimivien ratkaisujen saamisen Kreikan ongelmaan, ja kuinka sotilasjuntta poistaisi tämän demokratiasta muodostuvan ongelman (aiheesta uutisoi muun muassa HS).

Halla-aho on täysin oikeassa siinä, kuinka huono demokratia on tällaisissa tilanteissa. Lisäksi täytyy vielä ottaa huomioon se, että demokratia on syypää Kreikan tilanteeseen.

Demokratia aiheuttaa väistämättömästi yhteiskunnallista epävakautta. Yksi mekanismeista on poliitikoiden kannustaminen tuhlaamaan verorahat hyvinvointia tuottamattomasti. Edustuksellisessa demokratiassa poliitikot eivät ole henkilökohtaisesti mitenkään vastuussa tekemästään politiikasta, vaan voivat vaalikauden aikana tehdä mitä huvittaa, ja jättää sotkut ratkaistavaksi seuraavalle eduskunnalle.

Kreikassa lienee kyse ollut juuri tästä: pitkään kestänyt holtiton tuhlaaminen on tuhonnut valtion talouden aivan täysin. Ja kun siihen pisteeseen ollaan päästy, on Halla-ahon toteamus aivan oikein. Demokratia ei yksinkertaisesti mahdollista minkäänlaisten oikeasti toimivien keinojen käyttöä tilanteen ratkaisemiseksi. Se tarkoittaa yhä enemmän mellakointia, koska kansalaisia ottaa rankasti päähän.

On oleellista ymmärtää, että kyseessä on demokratiaan sisäänrakennettu ominaisuus. Demokratia kannustaa ihmisiä äänestämään itselleen lisää kaikenlaisia etuuksia ja etuoikeuksia. Kun nämä pitkän ajan kuluessa kasautuvat toinen toistensa kanssa päällekäin, katastrofi on valmis. Demokratiassa ei ole mitään mekanismia itsessään, joka estäisi tällaista kehitystä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mitään voisi tehdä - joskin mahdollisuudet ovat vain melko heikot.

Demokratian laatua voisi parantaa esimerkiksi sillä, että laitetaan kansanedustajat ja virkamiehet oikeasti vastuusteen siitä, mitä he tekevät. Jos tekee typeryyksiä, kuten harrastaa korruptiota, niin voi esimerkiksi menettää edustajanpaikkansa sekä koko siihen mennessä ansaitun palkan. Myöskin häpeärangaistus voisi toimia erittäin tehokkaasti: huonosti käyttäytyneet poliitikot ja byrokraatit voitaisiin ruoskia julkisesti eduskuntatalon portailla. Kyseessä ei tarvitse olla mikään kidutus, millaiseksi ruoskinta yleensä mielletään, vaan enemmänkin ihan vaan häpeän tuottamiseksi tarkoitettu prosessi. Persettä ei tarvitse ruoskia verille, koska tähän tarkoitukseen riittää aivan hyvin, että se vähän punottaa ja on istumisarka seuraavat pari päivää.

Päinvastoin kuin yleensä ehdotetaan, niin kansanedustajien ja virkamiesten palkan nostaminen olisi oikeasti hyvä juttu. Se kannustaisi oikeasti päteviä tyyppejä hakeutumaan virkaan, ja jos se yhdistettäisiin uhkaan menettää koko ansaittu palkka, jos jää kiinni esimerkiksi korruptiosta ja resurssien tuhlaamisesta, niin se kannustaisi kivasti kaikenlaisia hörhöjä välttämään kansanedustajuutta. Nythän siihen virkaan menee käytännössä hyvin moni sellainen yksilö, joka ei oikeasti tiedä hyvän politiikan tekemisestä mitään. Hän haluaa muun muassa sosiaalisen statuksensa nostamista (pyrkyrit), korruptiomahdollisuuksia (roistot) tai muuten vain päästä määräilemään toisten ihmisten elämästä (kukkahattunatsit).

Itse suhtaudun tietenkin aika epäilevästi tällaiseen. Tämänkaltaiset parannukset varmasti toimisivat, eli tuottaisivat pitkällä tähtäimellä parempaa politiikkaa, mutta niitä on erittäin hankala ottaa käyttöön nykytilanteessa. Kun korruptoituneet poliitikot hallitsevat nykyjärjestelmää, niin he eivät tietenkään aio tehdä mitään sellaista, mikä tuottaisi heille kannustimia välttää korruptiota. Demokratian parantaminen lennosta on äärimmäisen hankalaa - tällaiset kannustimet täytyy luoda jo perustuslakia kirjoitettaessa. 

Vai kuinka usein olette nähneet poliitikoiden järjestävän ja ostallistuvan seminaareihin, joissa pohdiskellaan demokraattisen päätöksenteon parantamista? Ei sellaisia ole, ja jos on, niin ne ovat oikeasti tarkoitettu poliitikkojen vallan lisäämiseen, ei suinkaan vastuun.

Jos demokratia ei toimi, niin mitä sitten tilalle?

Halla-aho esitti, ilmeisesti läpällä (ei poliitikoista voi olla ikinä varma), että sotilasjuntta olisi toimiva ratkaisu ongelmaan. Tietyllä tapaa se olisikin: demokratian ongelmista päästäisiin eroon, eli olisi mahdollista kokeilla jotain sellaista ratkaisua, joka saattaa oikeasti toimia. Samalla kuitenkin luotaisiin monia negatiivisia sivuvaikutuksia, kuten toisinajattelijoiden vangitsemista ja teurastamista. 

Oikea ratkaisu enemmistödiktatuurin ongelmien ratkaisemiseksi ei tietenkään ole vähemmistödiktatuuri, vaan yksilönvapaus. Yleensä ihmiset unohtavat kokonaan tämän kolmannen ulottuvuuden poliittisella kentällä. Valinta ei ole ainoastaan sen välillä, että määrääkö yhteiskunnan toiminnasta enemmistö vai vähemmistö, vaan vaihtoehtona on myös se, että jokainen määrää omista asioistaan. Eli liberalismi, libertarismi, anarkokapitalismi, voluntarismi - millä termillä nyt kukakin tykkää suuntausta nimittää.

Vähemmistödiktatuuria on kokeiltu historian saatossa monia kertoja, ja se on aina osoittautunut toimimattomaksi. Nyt enemmistödiktatuurille eli demokratialle on käymässä samoin: se tuottaa pitkällä tähtäimellä hyvin epävakaan yhteiskunnan, eli altistaa koko valtion talouden romahtamiselle. Euroopassa ja Yhdysvalloissa riittää tästä hyviä esimerkkejä. 

Samalla tavalla kuin natsit, fasistit ja sosialistit ovat joutuneet tunnustamaan, että heidän vähemmistödiktatuurilleen perustuva mallinsa ei ole toiminut, niin vähitellen myös demokratian kannattajat joutuvat tunnustamaan, ettei heidän mallinsa toimi. Se ei vain tuota hyvinvointia, vaan rappeuttaa vähitellen koko yhteiskunnan.

Tällaista tunnustusta ei kuitenkaan ole varmaankaan tulossa ihan lähiaikoina. Kuten yleisesti ottaen kaikille uskovaisille, myös demokratian kannattajille, on hankalaa tunnustaa oma harhakäsitys. Koska itse en ole minkään sortin diktatuurin kannattaja, niin en tietenkään halua pakottaa ketään luopumaan demokratiasta. Monelle ainoa vaihtoehto tunnustaa oma virhe on kärsiä siitä kantapään kautta.

Kirjoitin aiemmin demokratian ongelmista blogissani otsikolla Demokratia syynä Norjan verilöylyyn. Suosittelen lukemaan sen, jos et ole vielä tehnyt niin.

Ratkaisu yhteiskunnallisiin ongelmiin tulee siitä, että tunnustamme aidosti monikulttuurisen yhteiskunnan olemassaolon parhauden ja sallimme sen kukoistaa. Tarvitsemme välttämättä monia erilaisia yhteiskuntakokeiluja, jotka toimivat rinnakkain. Vasta silloin, kun ihmiset voivat konkreettisesti vertailla erilaisia malleja keskenään, he voivat tehdä sivistyneitä arvioita niiden hyvyydestä. Ja bonuksena myöskin erilaisten fasististen mallien kokeilut tuottavat vähemmän negatiivisia sivuvaikutuksia, kun teurastamisen uhkaamaksi joutuneet toisinajattelijat voivat helposti muuttaa naapurikaupunkiin pakoon. 

Minun puolestani enemmistödiktatuuria ihannoivat yksilöt saavat elää keskenään demokraattisessa yhteisössä, kunhan eivät vaan pakota minua siihen mukaan. Kyseessä on ihan sama yksilönvapauden periaate kuin missä tahansa muussakin asiassa, kuten vaikkapa seksuaalisuudessa. Jotkut ihmiset tykkäävät esimerkiksi kakka- ja pissaleikeistä - ja se on minulle ihan ok niin kauan kunhan he eivät pakota minua mukaan. Ei minulla ole mitään tarvetta kieltää niitä, mutta olen aivan täysin varma, että siitä seuraa ongelmia, jos sellaisista tykkäävät ihmiset alkavat pakottamaan muita ihmisiä mukaan seksileikkeihinsä. Täsmälleen samasta syystä pakkodemokratia tuottaa ongelmia - aina löytyy sellaisia vähemmistöjen edustajia, jotka vetävät herneen nenään. Jokus se purkautuu norjalaisena verilöylynä, joskus kreikkalaisena mellakointina.

PS. Timo Soinilta näyttää menneen koko pointti ohi Halla-ahon kirjoituksesta. Se ei tietenkään ole laisinkaan yllättävää, koska Soini on populistina kunnon demokratiauskovainen sekä myös riippuvainen siitä - hänhän on käyttänyt ison osan elämästään demokraattisen prosessin kanssa pelaamiseen ja saavuttanut menestystä tällä saralla. Hän luultavasti tekee kaikkensa välttääkseen keskustelun varsinaisesta aiheesta, eli demokratian huonoudesta, ja pyrkii käyttämään tilaisuutta hyväkseen mustamaalatakseen poliittista vastustajaansa Halla-ahoa. Kuitenkin tällä hetkellä kaikista tärkeintä olisi ottaa julkiseen keskusteluun se, millaiseen järkyttävään taloustilanteeseen demokratia on meidät saattanut ja mitä voimme tehdä asialle.