Samuli Pahalahti

Kumpi on parempi myytti, Bitcoin vai keskuspankki?

Hesarissa oli mielenkiintoinen kolumni muutama päivä sitten. Juhani Saarinen tarkasteli Bitcoinia Yuval Noah Hararin perspektiivistä. Harari on kirjoittanut siitä, miten yhteiskuntamme koostuu myyteistä tai tarinoista. Ihmiset kertovat tarinoita toisilleen ja uskovat niitä, vaikka perustana ei olisi mitään varsinaisesti konkreettista.

Yhteiskunnan säännöt ovat pelkkää mielikuvitusta. Mutta ihmiset käyttäytyvät aivan kuin ne olisivat täyttä totta, koska kaikki muutkin käyttäytyvät niin. Tämä yhteisiin tarinoihin uskominen on Hararin mielestä se, mikä erottaa ihmisen muista eläimistä.

Raha on yksi ihmiskunnan suurimmista joukkohallusinaatioista. Käytännössä kaikki uskovat siihen. Myös ne pitävät rahan valtaa erittäin voimakkaana, jotka rahaa inhoavat. Ihan sama, tykkäätkö Yhdysvaltain dollareista. Niillä on silti erittäin voimakas vaikutus sinuun. Jos joku tulee lätkäisemään tarpeeksi ison setelinipun eteesi, pyytäen tekemään jotain, todennäköisesti tottelet. Siitäkin huolimatta, että dollarit eivät ole tämän maan virallista valuuttaa. Dollarimyytin voima ulottaa lonkeronsa kaikkialle maailmaan.

Tästä näkökulmasta Bitcoin voi olla vieläkin enemmän aivoja nyrjäyttävä. Se on pelkkää dataa tietoverkoissa eikä kukaan hallitse sitä. Silti sen tarinan voima ulottuu koko maapallolle. Mutta mistä sen tarina saa voimansa? Tätä kannattaa tarkastella vastakkaisen tarinan, eli keskuspankkimyytin kautta.

Saarinen antaa ymmärtää, että keskuspankkien tarinat olisivat jotenkin Bitcoinin tarinaa parempia. Mutta asia ei ole aivan niin yksiselitteinen. Keskuspankin luoma valuutta voi olla teoriassa erittäin hyvä, mutta käytännössä ne ovat kuitenkin erehtyväisten ihmisten hallitsemia.

Keskuspankkiuskovaiset katsovat asiaa vain teoreettisesta näkökulmasta. Parempi olisi vilkaista joskus, mitä heidän uskomuksensa on saanut aikaan käytännössä. Läheskään kaikki keskuspankkirahat eivät ole onnistuneet, vaan lopputuloksena on ollut massiivisia talouskriisejä. Miksi tällaisiin myytteihin uskomista siis kannattaisi jatkaa? Mistä voimme tietää, että euroja ja dollareita hallinnoivat keskuspankiirit ovat juuri oikean myytin pauloissa, eivätkä sellaisen, joka tulee päätymään katastrofiin?

Kannattaa myös miettiä, onko nykyään vallalla oleva jatkuvan inflaation myytti oikeasti niin kovin hyvä juttu. Se kannustaa jatkuvaan kulutukseen säästämisen sijaan. Rahaa ei kannata pitää pankkitilillä, koska se menettää arvonsa. Tämä johtaa yhä kiihtyvään luonnonvarojen tuhlaamiseen, lisäksi vakavia talouskriisejä tulee useammin. Kun ihmiset eivät voi säästää rahaa, heidän täytyy sijoittaa se riskialttiisiin arvopapereihin. Tällainen edistää talouskuplien syntymistä, kun ihmiset pakotetaan ottamaan enemmän riskejä.

Tästä näkökulmasta lienee vähän helpompi ymmärtää, miksi Bitcoinin tarina on kerännyt uskottavuutta. Sen taustalla on halu välttää ainakin joitain keskuspankkien tuottamia riskejä. Vaikka joku ei pitäisikään niitä riskejä uskottavina, niin on ihan hyvä katsoa asiaa niiden kannalta, jotka pitävät. Se selittää miksi Bitcoinin myytti on niin voimakas joidenkin ihmisten mielikuvituksessa.

Myös Bitcoinissa on omat ongelmansa, kuten Saarinen hyvin huomioi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koko myytti olisi väärä tai haitallinen. Bitcoinia voi ajatella ensimmäisenä prototyyppinä, joka osoitti lohkoketjuteknologian toimivan käytännössä. Se siis demonstroi lohkoketjumyytin voimakkuutta ja ihmiset uskoivat sen. Nyt kun tämä uskomus on saanut valtaa ihmiskunnassa, siitä ei hevillä pääse eroon.

Bitcoinin energiantuhlauksesta ei kuitenkaan tarvitse kärsiä, sillä riittää kun muokkaamme hieman Bitcoinin myyttiä vastaamaan paremmin todellisuutta. Lohkoketju on mahdollista toteuttaa paljon tehokkaammin, ja esimerkkitoteutuksia löytyy jo useita. On vain ajan kysymys milloin nämä tehokkaampien lohkoketjujen myytit keräävät enemmän uskovaisia kuin Bitcoin-myytillä on.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Bitcoinissa taitaa olla se lohkoketjunen tehostaminen vaikeampaa kuin aloitettaessa ihan puhtaalta pöydältä?
Jos raha/maksuliikenteen tapahtumankäsittely maksaa sähkölaskuna enemmän kuin pienen laskun maksaminen, ei homma voi pelittää yleiskäytössä.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

"Bitcoinissa taitaa olla se lohkoketjunen tehostaminen vaikeampaa kuin aloitettaessa ihan puhtaalta pöydältä?"

Jep. Bitcoinin hallintomalli on niin hankala, että merkittäviä uudistuksia on käytännössä mahdoton tehdä. Siksi on parempi aloittaa puhtaalta pöydältä kuin jatkokehittää Bitcoinia.

"Jos raha/maksuliikenteen tapahtumankäsittely maksaa sähkölaskuna enemmän kuin pienen laskun maksaminen, ei homma voi pelittää yleiskäytössä."

Tähän mennessä se on toiminut, koska kukaan ei maksa suoraan sitä sähkölaskua omasta pussistaan. Lohkopalkkiot koostuvat edelleen suurimmaksi osaksi uusista bitcoineista, eli käytännössä hommaa pyöritetään inflaation avulla.

Pitkällä tähtäimellä Bitcoin-verkon on tarkoitus toimia pelkkien transaktiomaksujen kustantamana. Jotta homma voisi toimia, se vaatii, että transaktioita tehdään todella paljon. Muuten louhintateho voi jäädä liian pieneksi (koska siitä ei palkita tarpeeksi) ja verkon turvallisuus heikentyy.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pitihän noita Bitcoineja kokeilla. Hankin reilu kuukausi sitten sitä ja erästä toista vastaavaa kryptovaluuttaa ja tänään viimeeksi chekatessani huomasin, että arvo euroissa on pudonnut noin 30% kuukauden aikana. Siinä sitä inflaatiota!

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Kaikkien kryptovaluuttojen hinnat ovat olleet viime aikoina pudotuksessa. Siksi suosittelenkin ensisijaisesti testailemaan lohkoketjuja oppimistarkoituksessa. Teknologian vallankumouksellisuuden ymmärtää yleensä paljon paremmin kun käyttää sitä konkreettisesti johonkin.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Keskuspankin, tai oikeammin valtion, liikkeelle laskeman rahan yksi erityispiirre on sen käyttökelpoisuus verojen maksussa. Mikään muu ei kelpaa. Eivät oravannahat eivätkä bitcoinit. Tuon vuoksi valtion keskuspankkirahalla on todellista käyttöarvoa, jota bitcoineilla ei ole.

Tämä keskuspankkirahan oleellinen käyttöarvo tupataan yleensä unohtamaan.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Aika harvoin sitä unohdetaan kun näistä jutuista puhutaan. Pikemminkin se on yksi ikuisuusaiheista, joka ponnahtaa esille joka kerta.

Mutta mikä sen merkitys oikeasti on? Se luo tottakai jatkuvaa kysyntää ja sitä kautta takaa, että hinta ei pääse tippumaan normaaliolosuhteissa kovinkaan alas. Mutta tämä ei ole pelkästään hyvä asia. Mikäli keskuspankkiirit hutiloivat ja mokailevat, joutuvat kaikki kansalaiset kärsimään valuutan arvon romahtaessa – koska kaikki omistavat sitä.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Käytännössä se kuitenkin unohdetaan lähes aina. Tai sen todellinen merkitys unohdetaan. Valtiolla on veroja periessään käytössään laillinen väkivaltakoneisto. Toisin sanoen valtiolla on käytössään joukko aseistettuja miehiä (siis henkilöitä), joiden avulla valtio voi tahtonsa toteuttaa.

Keskuspankkirahan (tai oikeammin valtion valitseman veronmaksuvälineen) osalta vaihtoehtoja ei ole. No, tietenkin voi päättää, että väkivaltaan valmista organisoitua järjestelmää voi vastustaa. Lopputulos noissa tapauksissa tuppaa olemaan valtion koneistoa tukeva (tai sitten vallankumous, jolloin tarvitaan uusi koneisto ja peli alkaa alusta).

Kyllä meillä Suomessakin on verottaja turvautunut poliisin virka-apuun. Mikäli homma menisi poliisin toimintakyvyn ylitse, niin seuraava aste olisi armeija. Kovat piipussa.

Tässä palataan niin sanottuihin perusasioihin.

Toimituksen poiminnat