*

Samuli Pahalahti

Geenimanipulaatio systeemiteorian näkökulmasta

Kannatin aikoinaan geenimanipulaatiota ruuantuotannon ongelmien ratkaisemiseksi, mutta vuosien varrella olen luopunut tästä näkemyksestä. Mitä enemmän aihepiiriin tutustuu, sitä selvemmäksi käy, että ongelma on ekosysteemiajattelun vähättelyssä. Käytännössä kaikki keskittyvät systeemin yksittäisten osasten parantamiseen, mutta jättävät huomioimatta sen miten eri osat toimivat yhteistyössä keskenään.

Luonto on ekosysteemi. Se koostuu lukemattomista eri osasista, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa.

Tuhoava maatalous ja uudistava maatalous

Selvä fakta on, että nykymuotoinen maatalous tuhoaa luontoa. Se on aiheuttanut massiivisia joukkokuolemia – niin kasvien kuin eläinten, pienemmistä ötököistä puhumattakaan – eikä parannusta ole näköpiirissa. Samalla se huuhtoo ravinteita maaperästä vesistöihin. Ravinteiden kulumisen ansiosta se on erittäin riippuvainen keinotekoisesta lannoituksesta.

Siksi nykymuotoista maataloutta voidaan hyvin kutsua tuhoavaksi maataloudeksi.

Mikä on sen vastakohta? Tietenkin uudistava maatalous. Se on sitä, kun ruuantuotanto tapahtuu sopusoinnussa luonnon kiertokulun kanssa, säilyttäen ravinteet maassa ja jopa lisäten niiden määrää. Samalla se lisää sekä biomassan määrää että biodiversiteetin laajuutta, jotka ovat mielestäni erittäin oleellisia mittareita maatalouden ja maankäytön haittoja ja hyötyjä punnittaessa.

Tuhoava maatalous on seurausta teknologisesta kehityksestä, joka on optimoitu antamaan lyhyen tähtäimen voittoja. Se ei kannusta ottamaan huomioon tuotannon kestävyyttä useiden vuosien aikajänteellä, puhumattakaan useista sukupolvista. Tuhoavan maatalouden kehityksen ominaispiirre on se, että fokus on ekosysteemin sijaan yksittäisissä asioissa, kuten tuotantomäärissä pinta-alaa kohden. Negatiiviset sivuvaikutukset jätetään tietenkin laskelmista pois.

Perinteinen kasvinjalostus vastaan geenimanipulaatiojalostus

Perinteisellä jalostuksella tarkoitan sitä, mitä ihmiset ovat tuhansia vuosia tehneet: kerätään siemenet parhaimmista kasveista ja kylvetään ne huonojen kasvien siementen sijaan. Sama mekanismi toimii myös eläimiin, huonoimmat pistetään ensimmäisenä lihoiksi ja parhaimpien annetaan lisääntyä.

Menetelmän etu on siinä, että tällainen jalostus toimii kiinteänä osana elävää ekosysteemiä. Vastakohtana sille, mitä geenimanipulaatio on: yksittäisen kasvin jalostusta erillään ekosysteemistä.

Geeniteknologia näyttää tehokkaammalta vain jos jätetään huomioimatta se, että kasvi täytyy saada kasvamaan oikeassa luonnossa. Pelkästään onnistunut geeninsiirto laboratoriossa ei ole yksinään mitään. Laboratorio on niin steriili ympäristö, että sieltä puuttuu aivan liian monta tekijää, jotka vaikuttavat kasvin todelliseen menestymiseen ja siitä saatavaan hyötyyn.

Kun kasvi jalostetaan suoraan luonnossa, siitä saadaan juuri kyseisen paikan ympäristöön sopiva. Se optimoituu ilmaston ja maaperän suhteen. Kun tätä toistetaan vuodesta toiseen miljoonilla farmeilla ympäri maailmaa, saadaan niin laaja geneettinen diversiteetti, että suosituimpia kasveja on käytännössä mahdotonta tappaa sukupuuttoon. Jostain löytyy aina sellainen versio, joka kestää uhkaavaa pöpöä tai tuholaista.

Geeniteknologian fanitus siis perustuu harhaanjohtavalle käsitykselle siitä, että pieniä yksityiskohtia muokkaamalla korkeateknologian avulla saadaan reilusto parempaa tuottoa. Mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa läheskään aina.

Ongelma esiintyy nyky-yhteiskunnissa myös monilla muilla aloilla. Esimerkkinä vaikka nykyinen talojen rakentaminen: yksittäisille ongelmille on keksitty korkeateknologisia ratkaisuja, kiinnittämättä huomiota kokonaisuuteen. Lopputuloksena ihmiset asuvat myrkyllisiä kemikaaleja sisältävissä homeloukuissa. Ihan jäätävää miten heikkoa asumiseen liittyvä teknologinen kehitys on todellisuudessa ollut. Olemme menneet monissa asioissa reilusti taaksepäin siitä mihin 150 vuotta sitten kyettiin.

"Ei nähdä metsää puilta", "helpotetaan oiretta muttei paranneta sairautta", jne.

Maatalousteknologia on samanlaista. Se on muuttanut lähes koko maatalouden tuhoavaksi. Vaikka geeniteknologiaa voitaisiin periaatteessa käyttää uudistavan maatalouden kehittämiseksi, käytännössä parhaimmillaan sen avulla voidaan vain vähentää maatalouden aiheuttamia ympäristötuhoja.

Uudistava maatalous on mahdollista vain jos kehitetään ekosysteemiajattelua eikä keskitytä yksittäisiin komponentteihin. Yksittäisten kasvien yksittäisten ominaisuuksien jalostamisen sijaan täytyy keskittyä jalostamaan yhtäaikaa monia eri kasveja, sieniä ja eläimiä toimivassa ekosysteemissä.

Geenimanipulaation riskit

Mikäli maatalous tulee riippuvaiseksi geenimanipuloiduista kasveista, saatamme joutua pahimmillaan antibioottiresistanssin kaltaiseen tilanteeseen.

Geenimanipulaation kannattajat eivät yleensä ota huomioon evoluutiota. Kun kasvi jalostetaan kestämään tietyntyyppisiä tuholaisia, se kestää vain hetken aikaa. Mikäli ötököille on tarjolla paljon ruokaa, ennemmin tai myöhemmin joku niistä sopeutuu käyttämään sitä hyväkseen. Sitten kasvin geenejä täytyy manipuloida jälleen kestämään tätä uutta ötökkää. Ja kierre jatkuu.

Tämän takia näen geeniteknologian ruuantuotannossa melko pitkälti pseudotieteenä. Sen edustajat eivät kykene ymmärtämään, että jalostetun kasvin täytyy ensisijaisesti pystyä elämään useiden sukupolvien ajan osana toimivaa ekosysteemiä. Ihmiskunnan tekeminen riippuvaiseksi jatkuvasta geenimanipulaatiosta ruuantuotannon turvaamiseksi on erittäin riskialtis toimintatapa.

Paljon fiksumpaa olisi keskittyä jalostamaan kokonaisia ekosysteemejä niin, että ne pystyvät toimimaan tuottavasti minimaalisella panostuksella ihmisten puolelta. Kun homma on saatu pyörimään, ihmisten tehtäväksi jää lähinnä vain korjata sato. Luonto hoitaa kaiken muun.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Hyviä tervehenkisiä ajatuksia. Täytyy muistaa miksi tehomaatalous ja sen osana ruoan geenimanipulaatio on olemassa. Meitä ihmisiä on tolkuttomasti liikaa. Tehotuotantoa tarvitaan kaikkien ruokkimiseksi. Lisäksi vaatimuksena on edullinen ruoka.

Kaikki toimet, jotka vain lisäävät väestönkasvua ja pienentävät kuolleisuutta ovat itseasiassa hyvin vastuuttomia. Ne vain pahentavat tilannetta.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

"Täytyy muistaa miksi tehomaatalous ja sen osana ruoan geenimanipulaatio on olemassa. Meitä ihmisiä on tolkuttomasti liikaa. Tehotuotantoa tarvitaan kaikkien ruokkimiseksi. Lisäksi vaatimuksena on edullinen ruoka."

Täytyy myös muistaa, että tehotuotanto on halpaa vain siksi, koska luonnon tuhoutumista ei oteta mukaan laskuihin. Jos kaikki tehotuotannon aiheuttamat haitat laskettaisiin, se ei yhtäkkiä olisikaan enää niin tehokasta.

Vähän sama kuin väittäisi tehtaan toimivan tehokkaasti jos se ei käsittele mitenkään ongelmajätteitään, vaan dumppaa kaiken läheiseen jokeen.

Eero Mattila

Erittäin hyvää pohdintaa. Luonnossa ei suosita monokulttuureja, nykyinen tehomaatalous perustuu monokulttuureihin, ja siksi vaatii aina vaan enemmän lannoitteita, kasvisuojeluaineita ja tuholaistorjunta-aineita edes säilyttääkseen aikaisemman satotasonsa. EUROOPASSA keskisadot ovat olleet laskevia jo pitkään. Keinotekoinen panostus suuriin satoihin ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sadon arvo ei korvaa sijoitusta.

Luonnonmukaisessa maataloudessa etsitään kumppanuuskasveja ja sekakasvustoja. Luonnollisella kilpailulla saadaan paras ja taloudellisin sato kestävällä tavalla.

GMO-tuotannossa panosajattelu on viety pisimmälle. Sellaiseen ei kehittyvien maiden viljelijöillä ole varaa. Maataloudessa suurin energian kulutus johtuu lannoitevalmistuksesta. Keinolannoitteiden sijaan tulisi kehittää luonnollisia typensitojakasveja, ravinteiden kierrätystä ja viljelykiertoa.

Eläimillä luonnonvastainen tehoruokinta on syynä suuriin metaanipäästöihin. Lajinmukaisella ravinnolla tällaista ongelmaa ei ole.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Luonnon kiertokulun mukainen uudistava maatalous tarkoittaa käytännössä hyvin pitkälti permakulttuuria.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Tämä artikkeli pompsahti eteen juuri sopivasti hetki blogikirjoituksen julkaisun jälkeen: Goodbye to Golden Rice? GM Trait Leads to Drastic Yield Loss and “Metabolic Meltdown”

Hyvää luettavaa niille, jotka meinasivat tulla kirjoittamaan siitä miten kultainen riisi todistaa geenimanipulaation olevan välttämätöntä ja mahtavaa.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Kiinnostava teema. En tunne sen yksityiskohtia maatalouden kannalta.
Kuinka paljon permakulttuuria nykyisin harjoitetaan ja ymmärretään?

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Melko vähän, mutta koko ajan enemmän. Porukka alkaa vähitellen tajuamaan, ettei massiivinen luonnon tuhoaminen ole kovinkaan kiva juttu. Permakulttuuriskenen piiristä tulevat ratkaisut ovat ainakin tähän asti olleet kaikista lupaavimpia, joten heidän ymmärryksensä aihepiiristä vaikuttaa olevan parhainta tällä hetkellä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Permakulttuuriin tai muuhun luomuviljelyyn ei ole mahdollista siirtyä laajassa mittakaavassa ilman, että seurauksena on nälänhätä. Ihmiskunta ei olisi voinut edes kasvaa nykyiseen kokoluokkaansa, puhumattakaan länsimaisen elintason saavuttamisesta ilman teollisuutta ja tehomaataloutta.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti Vastaus kommenttiin #9

Nykyistä tuhoavaa maataloutta ei voida jatkaa loputtomiin ilman, että seurauksena on koko sivilisaation tuhoutuminen.

Linkkaamasi kirjoitus menee kokonaan ohi. Nälänhätää ja ympäristötuhoa voidaan aiheuttaa monilla eri tavoilla, myöskin hyvin yksinkertaisella teknologialla (kuten Afrikassa on tapahtunut). Kaikkia näitä kuitenkin yhdistää välinpitämättömyys ekosysteemiajattelusta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Hatunnosto siitä, että olet muuttanut kantaasi. Kirjoituksessa kuvailemasi käsityksesi vaikuttaa hyvin tervejärkiseltä.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Hyvä teksti Samulilta.

Tosin, ottaen huomioon tämä ihmiskunnan itsensä itselleen suorittamat aivopesumekanismit, niin se että pystytäänkö geenimanipulointi estämään, tuskin. Siinä vaiheessa kun havaitaan geenimanipulaation ongelmat suuressa mitassa eliölajistossa ja sitten kun sitä tehdään ihmisyksilöissä ja ne ongelmat havaitaan, siinä vaiheessa se on jo luultavasti myöhäistä. Peli on menetetty. Ihmiskunnan tiede on jo siinä vaiheessa unohtanut luonnonmukaisen evoluutiokehityksen, vähän samaan tapaan kuin moni ei ole kohta nähnyt Suomessa vanhaa hakkaamatonta metsää verrokkina nykymetsätaloudelle.

Mutta hyvä siitä on puhua ja nostaa esille ongelmat, niin jospa se vähän rajoittaisi kahjompia geenimanipulaatioajatuksia ehkä hieman. :)

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Me tosiaan ratkomme liian monimutkaisen yhteiskuntajärjestelmän ongelmia luomalla lisää monimutkaisuutta. Kyllä tämä härdelli tästä kaatuu!

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Hyvä kirjoitus.

Onhan se selvää, että jos kalan geeni siirretään tomaattiin, sen pitkäaikaisvaikutukset tomaatin elinympäristössä voivat olla arvaamattomat. Miksi ottaa suuria riskejä, jos tavallisellakin jalostuksella on päästy varsin pitkälle?

Käyttäjän SeppoKoski kuva
Seppo Koski

On meillä jo herätty maatalouden ongelmiin, onneksi!
Lannoite teollisuus varmasti taistelee vastaan/kynsin hampain muutosta vastaan.

Meillä on onneksi vielä täällä jalostettuja viljelylajikkeita, kunhan vaan saamme pidettyä nuo geenimanipulaatiot pois pelloiltamme.

Uskoisin meillä olevan myös mahdollista viedä maatalouden tietotaitoa muualle jatkossa, kunhan pidämme kiinni periaatteista.

http://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tuore_selvitys_Kierratyslannoitteilla_ra(44399)

"Normiohjauksen tavoitteeksi tulisi ottaa kasvien tarpeen mukainen ravinteiden käyttö, ja sääntelyn tulisi tukea perinteisten väkilannoitteiden korvaamista kierrätysravinteilla. Tämän lisäksi kierrätyslannoitemarkkinoiden synnylle tulisi tarjota asianmukaiset edellytykset. Jos ravinteiden kierrätyksessä aiotaan edistyä, tulee myös tietojärjestelmiä kehittää edelleen”, Marttinen summaa tutkijoiden ehdotuksia."

Toimituksen poiminnat