*

Samuli Pahalahti

Joko vasemmistolaisia alkaa kiinnostamaan vallan hajauttaminen?

Donald Trumpin voitto on aiheuttanut suurta ahdistusta kaikensorttisille vasemmistolaisille ympäri maailmaa. Yhtäkkiä kiinnostus sekessionismiin onkin kasvanut huimasti, esimerkiksi Kaliforniassa puuhataan hanketta osavaltion erottamiseksi Yhdysvalloista. Demokratiaa on myös kyseenalaistettu ja mietitty miten vaalituloksen voisi mitätöidä.

Tällaisessa tilanteessa minun onkin hyvä sanoa kaikille vasemmistolaisille: tervetuloa siihen maailmaan, jossa minä olen elänyt suunnilleen kaikkien vaalien jälkeen. Suurin osa valituksi tulleista poliitikoista edustavat hyvin paljon omista mielipiteistäni poikkeavia aatteita ja ideoita.

Jos valitan vaalituloksesta, saan vastaukseksi röhönaurua ja kehotuksen muuttaa Somaliaan.

Ehkäpä vasemmistolaiset voisivat nyt vihdoinkin ymmärtää, miten huono järjestelmä demokratia on? Demokraattisissa vaaleissa voidaan toisinaan valita sellaisia ehdokkaita, jotka ovat erittäin kaukana siitä mitä itse olisi toivonut.

Jos haluaa pysytellä demokratiassa, kaikkia epämiellyttäviä hallitsijoita on kohdeltava aivan samalla tavalla kuin miellyttäviäkin. Valinta on valinta ja sen kanssa täytyy elää.

Mutta jos eläminen Donald Trumpin alamaisena ei oikein nappaa, mikä avuksi? Tietenkin se, mistä liberaalit ja libertaarit ovat puhuneet aina: vallan hajauttaminen. Vahva keskusvalta on vaarallista, koska se voi luisua sellaisten ihmisten käsiin, jotka käyttävät sitä huonosti ja ajavat koko maan kurjuuteen.

Mikäli valta on oikeaoppisesti hajautettua, satunnaiset huonot hallitsijat eivät aiheuta haittaa kuin pienille alueille ja yhteisöille yhdellä kertaa ja kaikki muut voivat jatkaa tyytyväisenä omaa elämää omissa systeemeissään.

Olemme nähneet läntisessä maailmassa kasvavaa vastakkainasettelua. Jytky Suomessa, Brexit Britanniassa ja nyt Trumpin valinta Yhdysvalloissa. Samantapaista kehitystä on nähtävissä monissa muissa valtioissa.

Miksi jatkuvan vastakkainasettelun kanssa pitäisi koittaa elää? Miksi pitää heittää bensaa liekkeihin ja luoda yhä suurempaa konfliktia? En yhtään ihmettelisi jos jossain länsimaassa ajaudutaan sisällissotaan lähivuosina tai vuosikymmeninä. Kehitys ei näytä erityisen houkuttelevalta.

Asia voitaisiin kuitenkin ratkaista helposti. Demokratiaa on heikennettävä valtiollisella tasolla ja hajautettava valtaa paikallishallinnoille. Jos ylimmällä tasolla ei ole mitään mistä taistella, vastakkainasettelu kuolee pois ihan itsestään.

Vallan hajauttamisen jälkeen kaikkia erilaisia poliittisia näkemyksiä edustavat ihmiset voivat kerääntyä omiksi porukoikseen ja keskittyä elämään sellaista elämää kuin itse parhaaksi näkevät. Heidän ei tarvitse sen kummemmin välittää siitä, mitä naapurit puuhailevat, koska se ei vaikuta heihin itseensä mitenkään. Jos naapurit haluavat välttämättä kokeilla ihan tyhmältä vaikuttavaa politiikkaa, se on heidän oma ongelmansa.

Miettikääpä vaikka Yhdysvaltoja. Sen sijaan, että kansalaisten välille olisi lietsottu syvä kuilu, kuten näissä vaaleissa tapahtui, maa olisi jakautunut kahtia. Toisen hallitsijaksi olisi tullut Donald Trump ja toisen Hillary Clinton. Kumpikin osapuoli olisi saanut sitä mitä olisi tilannut eikä mitään tappelua olisi tarvinnut käydä.

Trumpin kaltaisten poliitikoiden valinta on täysin mahdollista myös Suomessa. Kannattaa alkaa varautumaan siihen etukäteen ja ottaa vallan hajauttamisen idea erittäin vakavasti. Muuten voi tulla oikeasti itku kun Trumpin kaltaiset ihmiset saavat merkittävää valtaa eduskunnassa. Ilmeisesti järkytys oli suomalaisille vasemmistolaisille erittäin kova, kun Trump valittiin. Mutta odottakaapa vain kun sama tapahtuu Suomessa. Sitten vasta järkytytte oikeasti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Suomi on malliesimerkki vallan hajauttamisesta. Ensinnäkin täällä vallitsee montesquieulainen vallan kolmijako-oppi, jossa hallinto-, toimeenpano- ja tuomiovalta on eriytetty. Toiseksi osa vallasta on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille, kunnille, valtionkirkolle, metsänhoitoyhdistyksille ja yliopistoille eturyhmäperiaatteilla.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Höpsis, tuollainen on vallan pseudohajauttamista. Se luo illuusion siitä, että valta olisi muka jotenkin merkittävästi hajautettu. Lainsäädäntö on edelleen kaikille samaa, riippumatta siitä missä he asuvat. Paikallistasolla ei ole mitään valtaa, vaan kunnalliset hallintoelimet lähinnä vain toimeenpanevat sitä mitä keskushallinto määrää.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Jep, vallan hajauttamisessa oleellisinta on alueellinen hajautus. Sen ideana on, että ihmisten olisi helpompi äänestää jaloillaan, eli muuttaa sellaiseen paikkaan, jossa lainsäädäntö on lähempänä heidän mielipiteitään. Tämä loisi lainsäädäntöalueille terveen kilpailutilanteen, missä jokaisen alueen etuna olisi luoda sellainen lainsäädäntö, joka houkuttelee sinne mahdollisimman paljon toivottuja tulijoita (ja mahdollisimman vähän ei-toivottuja tulijoita).

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #3

Schengen-alueen ansiosta suomalaisilla on muuttohalujen iskiessä valittavana lähes kolmestakymmenestä eri järjestelmästä, suhteellisen libertaarin Viron ollessa pääkaupunkiseutulaisille alle sadan kilometrin päässä ja muillekin eteläsuomalaisille varsin lähellä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #4

Mitä sitten? Jos osalle suomalaisista vallan maantieteellinen hajauttaminen (kyllähän kaksi vaihtoehtoakin hajauttamista on ja ehdottomasti parempi kuin vain yksi) toteutuu, niin onko se joku syy olla toteuttamatta samaa kaikille suomalaisille?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #4

"Schengen-alueen ansiosta suomalaisilla on muuttohalujen iskiessä valittavana lähes kolmestakymmenestä eri järjestelmästä"

Täysin teoreettista ja epätodennäköistä useimmille suomalaisille. Jonkun Siwan kassan on aika hankala muuttaa mihinkään toiseen EU-maahan huonolla pakkoruotsilla ja vähän paremmalla tönkköenglannilla.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas Vastaus kommenttiin #3

Tässä vallan hajauttamisessa minua kiinnostaa parikin "pikku juttua". Kuten esimerkiksi väkivaltamonopolien toteuttaminen. Tarjoaako se ylempi kattovaltio (esim. Suomi tai Yhdysvallat) näille sen sisäisille autonomisille valtioille suvereeniteetin ja väkivaltamonopolin vai vastaavatko he siitä itse? Jos sen tarjoaa kattovaltio, silloin tämä sama keskustelu jatkuu edelleen. Valitetaan siitä, että ne päättäjät jotka vastaavat poliisin ja puolustuvoimien toiminnasta tekevät vääriä, itsehallintoalueiden omien tavoitteiden vastaisia päätöksiä. Tilanne on toki varmasti parempi kuin ehkä nyt alueellisen itsemääräämisoikeuden kannalta, mutta edelleen joku Trumpin kaltainen tyyppi voisi aiheuttaa hallaa päästessään kattovaltion johtajaksi.

Toinen vaihtoehto on sitten se, että poliisivoimat ja armeija ovatkin tuon autonomisen alueen omat. Tästä päästään sitten siihen, mitkä ovat näiden valtioiden keskinäiset yhteiset pelisäännöt. Esimerkiksi jos kaksi autonomista maata haluavat molemmat käydä sotaa (mahdollisesti jo pitkään jatkuneiden erimielisyyksien vuoksi), tulisiko näille antaa siihen oikeus? Jos molemmilla on oma poliisi ja puolustusvoimat, on helpompaa käyttää niitä tällaiseen tarkoitukseen. Tietysti joku voisi olla sitä mieltä, että "siinäpähän tappelevat" ja näin esimerkiksi ihmisoikeuksilla ja vastaavan kaltaisilla sopimuksilla ei olisi enää merkitystä. Lähes kaikki on sallittua "kunhan eivät häiritse muita".

Tällainen tilannehan voi olla käsillä, jos jonkin autonomisen alueen "vetonaulana" toimii esimerkiksi niin ultraliberaali lainsäädäntö, että siellä voi mellastaa alkeellisimmista ihmisoikeuksista piittaamatta. Jos tällainen taas kielletään, tuon alueen asukkaat voivat yhä valittaa kuinka "demokratia rajoittaa liikaa itsemääräämisoikeuttamme".

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ylin lainsäädäntövalta on tietenkin eduskunnalla, mutta niissä kohden kun valta on hajautettua, sen ottaminen eduskunnan käsiin vaatii usein perustuslain säätämisjärjestyksen, joka on tarkoituksella tehty vaikeaksi. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että kertyneillä eläkkeillä on perustuslaillinen omaisuudensuoja ja eläkerahastoja ei saa lypsää muihin kuin oikeaan tarkoitukseensa. Kolmikantaista lainvalmistelua työmarkkinoita koskevissa laeissa ei ole muurattu perustuslakiin, mutta työntekijöiden järjestäytymisoikeus on. Laistaminen vakiintuneista periaatteista johtaisi siten vaikeampiin ongelmiin muualla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #9

"Ylin lainsäädäntövalta on tietenkin eduskunnalla"

Suomessa ylin lainsäädäntövalta on EU:lla. Miksi tuo virheellinen ajattelu itsenäisyydestä vielä elää?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #10

Eduskunnan toimintaa seuraamalla. Koko ajan siellä säädetään paljon lakeja, jotka eivät ole riippuvaisia Euroopan Unionista. Euroopan Unioni on voimakkaimmin läsnä niissä lainsäädäntötoimissa, jotka koskevat jäsenvaltioiden rajat ylittäviä hankkeita, perusideana kieltää tiettyjä kilpailua rajoittavia protektionismin muotoja, kuten muista EU-maista peräisin olevien elintarvikkeiden pysäyttämistä rajalle omien maanviljelijöiden suojelemiseksi.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #11

Kaikki EU-lainsäädäntö ylittää Suomen lait. Lapsellista yrittää vääntää ettei Suomi edes haluaisi toimia EU-säädösten ulkopuolella vaikka takkiin tulee joka kerta oli sitten kyseessä maahanmuutto tai ympäristölait säännellysta talouspolitiikasta puhumattakaan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Perustuslakituomioistuinta ei esitä edes nykyinen oikeusministeri perustettavaksi, niin se siitä vallanhajauttamisesta.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Perustuslakituomioistuimen perustaminen ei tapahdu helposti, koska se vaatisi itsessään perustuslain säätämisjärjestystä. Se ei voi olla pelkkä hallituksen hanke, vaan sillä pitäisi olla myös opposition tuki. En ole tietoinen kovin suurista lainsäädäntöön liittyvistä perustuslaillisuusongelmista lähiaikoina, tyypillisesti perustuslakivaliokunnan mietinnöt ovat olleet selkeitä ja hyvin perusteltuja. Perustuslainmukaisuus tulee testattua myös jälkikäteen tuomioistuimissa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #12

Mutta ei perustslakituomioistuimessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset