*

Samuli Pahalahti

Ovatko työttömät juustoa?

Siinähän ei ole mitään uutta, että kansanedustajat eivät ymmärrä taloustieteestä mitään – etenkään vasemmistolaiset. Mutta toisinaan se tietämättömyys menee niin kovalle tasolle, ettei voi muuta kuin hämmästellä monttu auki.

Demokraatti uutisoi SDP:n kansanedustaja Timo Harakan hämmentyneen suuresti eräästä taloustieteellistä pointtia esiintuovasta vertauksesta. Kokoomuksen Elina Lepomäki oli verrannut työmarkkinoita juustomarkkinoihin:

– "Puhutaan kovasti siitä, kuinka osaaminen ratkaisee ja hyvät tuotteet ratkaisevat, mutta markkinoilla on kyllä näin, että jos juuston hintaa laskee, sen kysyntä nousee. Ei ole mitään eroa työmarkkinoiden osalta siinä: jos työn kokonaiskustannusta saadaan alaspäin ja lähemmäs tuottavuutta, sen menekki lisääntyy."

Mikä on tietenkin ihan totta. Sekä juusto- että työmarkkinoihin vaikuttaa sekä kysyntä että tarjonta.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka oli kuitenkin ihan totaalisen pihalla siitä, mikä koko vertauskuvan pointti oli. Demokraatin mukaan Harakka kommentoi:

– "Tämä on ehkä erikoisinta, mitä olen kuullut pitkään aikaan, että työtön ihminen on edustaja Lepomäen mielestä juustoa."

Tämä saa tietenkin minut ihmettelemään, miten pahasti kansanedustaja voi olla tietämätön taloustieteellisistä perusjutuista. Kysynnän ja tarjonnan ymmärtäminen pitäisi olla suhteellisen simppeli asia ymmärtää!

Mutta tietty kun tarkemmin ajattelee, niin eiväthän demarit ja muut vasemmistolaiset ole tätä ikinä ymmärtäneet työmarkkinoiden osalta.

Jos työstä on ylitarjontaa, hinnan täytyy laskea, jotta kaikki voivat työllistyä. Jos hinta ei laske, syntyy työttömyyttä. Vasemmistolaiset ovat ay-liikkeen johdolla taistelleet vuosikausia kalliimman työnteon puolesta, mikä on johtanut massatyöttömyyteen Suomessa.

Nyt Suomeen ollaan vielä ottamassa tuhansia pakolaisia, jotka vain pahentavat tilannetta. He tulevat jäämään suurelta osin työttömiksi. Kun työvoiman tarjonta lisääntyy maahanmuuton myötä, pitäisi työn hinnan joustaa entistä alemmas. Tähän ei tietenkään ay-liike tule ikinä suostumaan.

Koska ay-liike ei suostu työvoiman hinnan alentamiseen, se on käytännössä kaikista ulkomaalaisvihamielisin taho tällä hetkellä Suomessa. Se on se este, mikä seisoo vakaasti maahanmuuttajien työllistymisen edessä. Jos maahanmuuttajat eivät työllisty, he eivät myöskään kotiudu, ja se johtaa pahoihin ongelmiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Itse olen hämmästellyt sitä että AY-liike itsekin ilmoittaa palkankorotusten menevän suunnilleen näin:

Palkankorotus = tuottavuuden kasvu + inflaatio - työttömyystilanteesta johtuva vakio.

Nyt kaikki termit tukevat palkan alennuksia mutta niihin ei silti olla valmiita.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ehkäpä edustaja Harakka ei olekkaan taloustieteiljään verrattavissa, sillä demarit ovat mainostaneet häntä puolueen veroasiantuntijana. Taloustiede ja verotus ovat kaksi eri alaa, joten ei ihme ettei Lepomäen käyttämä puheenvuoro avautunut Harakalle, sillä Lepomäki on talousasioissa varsin hyvin perillä oleva edustaja.

Lepomäki on kirjoittanut oman bloginsa eduskunnassa käynnissä olevasta varsin vilkkaasta keskustelusta opposition varjobudjeteista.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Eivät ole työmarkkinat juustomarkkinoita, koska työläiset ovat eläviä ihmisiä, joilla on tarve toimeentuloon. Palkka määräytyy työntekijän ja työnantajan välisellä vapaalla sopimisella kysynnän ja tarjonnan lain mukaan silloin kun työntekijällä on itsellään riittävä neuvotteluvoima elinkustannuksiin riittävään tai sen reilusti ylittäväänkin palkkaan, mikä on tyypillistä esimerkiksi asiantuntija- tai johtotehtäviin rekrytoitaessa.

Sitten kun tämä ehto ei täyty, lakkaavat yksinkertaistetut kysynnän ja tarjonnan mallit pätemästä ja jotta työntekijöiden ei tarvitsisi täydentää toimeentuloaan rikollisuudella, valtion sääntelykoneistot astuvat useimmissa rikkaissa teollisuusmaissa väliin silloin kun riski alipalkkauksesta on ilmeinen. Pääasiallisia sääntelykeinoja on kaksi:

I Sosiaaliturva

Tällöin työntekijä tekee edelleen alkuperäiselle työnantajalle töitä, mutta hänen tosiasiallinen työnsä on normaalin työn ohella täyttää Kelan anomuksia, mistä valtio maksaa hänelle puuttuvan osan palkasta. Perustulomallit ovat vain tämän variaatioita. Tällaisia malleja karsastavat jopa jotkut oikeistolibertaarit, koska tällaiseen tarkoitukseen käytetty sosiaaliturva on eräänlaista piiloyritystukea.

II Järjestäytyminen

Työnantajan ei annetaa enää ostaa työntekijöiden palveluksia yksittäin sopimalla vapailta markkinoilta, vaan ammattiliitoksi kutsutulta työvoiman tarjonnan monopolilta. Jos työntekijät ovat riittävän laajalti kyseisessä monopolissa edustettuina, sen työnantajaliittojen kanssa tehtävät sopimukset tuomitaan yleissitoviksi (Suomessa ja Norjassa) tai liitolle sallitaan omistajien ohella osittainen päätäntävalta yrityksen hallinnossa (Ruotsissa ja Saksassa). Ymmärrän hyvin, että esimerkiksi perinteisen sijoittajansuojan ja markkinatalouden sääntöjen kannalta tämä näyttää monista hirveältä, mutta siihen on päädytty ajan kanssa välttämään joko skenaariota I tai hallitsematonta työmarkkinakaaosta ja työmaaterroria.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

"Eivät ole työmarkkinat juustomarkkinoita, koska työläiset ovat eläviä ihmisiä, joilla on tarve toimeentuloon."

Mutta työnantajat eivät ole ihmisiä, joten heitä sopii riistää ihan niin paljon kuin huvittaa?

"Palkka määräytyy työntekijän ja työnantajan välisellä vapaalla sopimisella kysynnän ja tarjonnan lain mukaan silloin kun työntekijällä on itsellään riittävä neuvotteluvoima elinkustannuksiin riittävään tai sen reilusti ylittäväänkin palkkaan, mikä on tyypillistä esimerkiksi asiantuntija- tai johtotehtäviin rekrytoitaessa."

Palkkataso ei riipu suoraan mistään elinkustannuksista, vaan siitä, kykeneekö työntekijä tuottamaan niin paljon lisäarvoa firmalle, että palkkasuhteen muodostamisesta tulee kannattavaa. Tämä on ihan selvä fakta kaikilla aloilla, eikä riipu siitä millainen neuvotteluvoima yksittäisellä työntekijällä on.

Oleellisinta lienee se, että sekä työnantajia että työntekijöitä on paljon, jolloin kaikille eri aloille syntyy mahdollisimman laaja-alainen kysyntä ja tarjonta. Tällöin markkinat toimivat parhaiten, eli palkkataso pääsee sopeutumaan sujuvasti kysyntään ja tarjontaan.

"Sitten kun tämä ehto ei täyty, lakkaavat yksinkertaistetut kysynnän ja tarjonnan mallit pätemästä"

Tätät joudut kyllä perustelemaan tarkemmin. Miksei kysyntä ja tarjonta muka toimi, jos ne kummatkin saavat määräytyä vapaasti? Ei jonkun yksittäisen työntekijän kykenemättömyys oman talouden suunnitteluun voi estää jotenkin mystisesti työn hinnan muodostumista.

"... ja jotta työntekijöiden ei tarvitsisi täydentää toimeentuloaan rikollisuudella, valtion sääntelykoneistot astuvat useimmissa rikkaissa teollisuusmaissa väliin silloin kun riski alipalkkauksesta on ilmeinen."

Miksi työnantajalle pitäisi muodostua elatusvelvollisuus työntekijää kohtaan? Jos työntekijä ei kykene tuottamaan oman elämisensä kustantavaa lisäarvoa työnantajalle, se on hänen oma ongelmansa, ei työnantajan. Jos työnantajalle langetetaan sellaisia velvollisuuksia, mitä hänelle ei luontaisesti kuulu, niin eikö siitä pitäisi antaa joku korvaus vastineeksi?

Ja etenkin Suomessa luulisi olevan jo ihan selvää, että sääntely ei astu väliin vain alipalkkaustapauksissa, vaan ihan joka välissä.

Lisäksi Suomen verotus pitää huolen siitä, ettei normaalilla palkalla pysty elämään kunnollista elämää. On äärijulmaa pakottaa työnantaja korvaamaan työntekijälle verojen aiheuttaman ostovoiman lasku, koska työnantaja ei pysty mitenkään vaikuttamaan veroasteeseen.

"I Sosiaaliturva

Tällöin työntekijä tekee edelleen alkuperäiselle työnantajalle töitä, mutta hänen tosiasiallinen työnsä on normaalin työn ohella täyttää Kelan anomuksia, mistä valtio maksaa hänelle puuttuvan osan palkasta. Perustulomallit ovat vain tämän variaatioita. Tällaisia malleja karsastavat jopa jotkut oikeistolibertaarit, koska tällaiseen tarkoitukseen käytetty sosiaaliturva on eräänlaista piiloyritystukea."

Jos palkka maksetaan tuottavuuden perusteella, kuten vapailla markkinoilla tapahtuu, sosiaaliturva ei ole mitään yritystukea. Työntekijä tuottaa lisäarvoa firmalle ja firma maksaa siitä reilun korvauksen. Jos työntekijän elinkustannukset ovat niin suuret, ettei korvaus riitä kattamaan niitä, on hänen yhteiskunnalta saamansa tuki pelkästään tukea hänelle itselleen, ei firmalle.

"II Järjestäytyminen

Työnantajan ei annetaa enää ostaa työntekijöiden palveluksia yksittäin sopimalla vapailta markkinoilta, vaan ammattiliitoksi kutsutulta työvoiman tarjonnan monopolilta. Jos työntekijät ovat riittävän laajalti kyseisessä monopolissa edustettuina, sen työnantajaliittojen kanssa tehtävät sopimukset tuomitaan yleissitoviksi (Suomessa ja Norjassa) tai liitolle sallitaan omistajien ohella osittainen päätäntävalta yrityksen hallinnossa (Ruotsissa ja Saksassa). Ymmärrän hyvin, että esimerkiksi perinteisen sijoittajansuojan ja markkinatalouden sääntöjen kannalta tämä näyttää monista hirveältä, mutta siihen on päädytty ajan kanssa välttämään joko skenaariota I tai hallitsematonta työmarkkinakaaosta ja työmaaterroria."

Ja tämä on nimenomaan se syy, miksi Suomessa on massatyöttömyys. Ay-liike on kiristänyt yhteiskunnalta itselleen suhteettoman suuria etuoikeuksia uhkaamalla kaaoksella ja terrorilla. Tämän takia myös kaikki maahanmuuttajat jäävät työttömiksi.

Sen sijaan, että yhteiskunta alistuu tällaiseen mafiatyyliseen kiristykseen, olisi paljon järkevämpää ottaa tiukka linja tällaisen toiminnan suhteen ja pistää kaikki terroristit suoraan vankilaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jos palkka maksetaan tuottavuuden perusteella, kuten vapailla markkinoilla tapahtuu, sosiaaliturva ei ole mitään yritystukea."

Ei meillä ole vapaita markkinoita koska valuuttamme säädellään muiden perusteiden kuin Suomen talouden mukaan. Valtio maksaa sadoille tuhansille yksityisellä sektorilla työskenteleville työntekijöille toimeentulotukea koska tulot eivät muuten riittäisi elinkustannuksiin. Yhteiskunnalle yhtälö on mahdoton ja siksi Suomi velkaantuu.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Onkko työttömällä ihmisoikeudet vaiko juuston oikeudet? Tunteva ihminen vai kulutus hyödyke? Työn taustalla kuitenkin on syitä minkä takia hintaa ei voi laskea tai sitten on otettava useampi työ rinnalle jotta voisi elättää itsensä ja mahdollisesti perheensä. Se voisi jopa tarkoittaa että samanpäinvänä tehdään kolmea eri vuoroa kolmessa eri paikassa ja jäljelle jäänyt vähäinen aika jää syömiselle ja nukkumiselle. Tällöin työläisellä ei ole aikaa perheelleen ja itselleen. Olisiko ihminen valmis tekemään asunn7n ja ravinnon eteen töitä uuber 24/7/365?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kotitalouden suurin kustannus on asuminen ja asuinkustannukset ovat viimeaikoina vain nousussa joten se vie jatkossa vain enemmän rahapussista oli töissä tai työtön. Seuraavaksi pussia syö elinkustannukset joista suurin lienee ruokakorin hinta. Muuttavana kustannuksena on päälle terveyskustannukset kuten lääkkeet ja lääkärimaksut. Näiden lisäksi monella saattaa olla vielä lisäksi opintolaina, autolaina, asuntolaina, vakuutus tai kaikki neljä.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Korkeista elinkustannuksista saat kyllä syyttää poliitikoita, jotka ovat nostaneet veroasteen överikorkeaksi, sekä lisänneet sääntelyä niin, että se tekee kaiken tuottamisesta kallista ja hankalaa.

Olisi erittäin epäreilua pistää työnantajien maksettavaksi poliitikoiden sekoilusta johtuva elinkustannustason nousu.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Työtön ei siltikään ole mikään hyödyke vaan ihminen. Kaikilla suomessa on yhtäläiset sekä tasa-arvoist ihmisoikeudet ja -arvot, myös työttömällä. Nämä arvot ja oikeudet eivät ole määräytyvissä varallisuuden tai palkkatulojen mukaan, eivätkä ne ole kaupan. Jos haluat valittaa asiasta niin ota yhteyttä Yk istuimeen.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Lepomäen teoria pitää paikkansa ainoastaan, jos kaikki muut muuttujat ovat pysyviä vakioita. Paitsi ostovoima - sitähän on hyvä olla enemmän.
_______________________

Äärivasemmisto-anarkistina voin sanoa, että olen täysin kyllästynyt noihin yli-yksinkertaisuneihin tarinoihin, jotka sopivat parhaiten lapsille.

Ja heti perään:
Minun yli-yksinkertaistu juttuni on se, että PK-sektorille pitää luoda sekä fyrkkaa että puitteet.

Tosin siinä on noin 8 muuta tekijää, mutta en ala taas selittämään niitä, vaan katson uskotteko noin vain, jos malli esitetään tarpeeksi yksinkertaisena?

Henry

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Minä ainakin uskon ja keinotkin on tiedossa. Harvoin näitä kuitenkaan vasemmistoanarkistit heittää, kuulostaa "libertaarisekoilulta".

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tämämenee hieman ohi mutta;
Ei vaan vaikka olenkin ollut pienyrittäjä, mallia "puuseppä, jolla oma työkalupakki" on aina kaikki kasvu pysähtynyt rahaan. Lainaa saa kyllä pankista, mutta tarvitaan joustava systeemi, jossa puuseppä ja hänen palkkaamansa kaverit tekevät puutöitä, eikä kuten nyt - juostaan virastoissa, josta tulee sitten aikanaan raippoja mätkyjen tms. muodossa "koska en tuntenut tuota pykälää".
No menee hieman ohi, mutta kerran jouduin seuraamaan - tai oikeammin minulle esiteltiin minkälaisiin vaikeuksiin jotkut yhdistykset olivat joutuneet - olisi pitänyt olla ammattimainen kirjanpitäjä jne.
En siis pidä kovin demokraattisena järjestelmää, jossa pienellä yrittäjällä on kaikki vaikeudet viranomaisten suuntaan, mutta isoilla ei, koska heillä on ihan omat osastonsa joka asiaa varten.
Eli jos PK-sektori kasvaa, he voivat tilata hommia yhdeltä itsenäiseltä yrittäjältä, joka sitten on hammasrattaana organisaatiossa joka toki elää koko ajan. Nimittäin yrittäjällä pitää olla useampi asiakas koko ajan, muuten verottaja katsoo, että 'sitä ollaan työsuhteessa'.

No juu, ei tässä nyt ollut päätä eikä häntää, mutta ei tämä koko ongelmajuttu millään juusto-jutuilla ratkea.
Pitää olla duunia ja sitä tulee PK-sektorin kautta, ei mitkää FoxConn-jutut auta.
Ja kun on duunia mahdollisimman monilla alkaa raha kiertämään kunnolla ja kaikki voi paremmin valtiota myöten.
Ja sitten se juustontekijäkin voi siirtyä isompiin kirnuihin - kun jengillä on ostovoimaa. Ei se raha kierrä ilman ostovoimaa.

Henry

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

"Lepomäen teoria pitää paikkansa ainoastaan, jos kaikki muut muuttujat ovat pysyviä vakioita."

Kysynnän ja tarjonnan tuottama hintainformaatio on dynaaminen ilmiö. Sillä ei ole mitään kiinteää tavoitetta, vaan se muuttuu sitä mukaa kun maailmakin muuttuu.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ken on seurannut EU-taloutta (ja Suomen osaa siinä) muutamiakin vuosia sen kriisiin johdattamisen ja kriisinhoidon osalta, voi vain kokea puistatuksia, jos kaikkien pitäisi vielä kumartaa näitä "poliittisia auktoriteetteja".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset