*

Samuli Pahalahti

Suomi liittovaltioksi

Kansanedustaja Olli Immosen fantasiointi Suomen tulevaisuudesta on herättänyt kovasti kinastelua kansalaisten keskuudessa. Eikä ihme, sillä hänen visionsa eroaa huomattavasti monien muiden tavoitteista. Siksipä nyt olisikin hyvä aika nostaa keskusteluun Suomen muuttaminen liittovaltioksi.

Demokratia tarkoittaa kaikkien sotaa kaikkia vastaan

Syy Immosen aiheuttamaan keskusteluun on siinä, että mikäli hänen visionsa toteutuisi, se olisi monikulttuurisuuden kannattajilta pois. Demokraattisessa valtiossa ei voi olla samaan aikaan rinnakkain käytössä useita erilaisia poliittisia ohjelmia. Demokraattisesti päädytään valitsemaan yksi ja se sitten koskee joka ikistä kansalaista. Tämän takia kaikki, jotka eivät identifioidu perussuomalaisiksi, tulevat kärsimään mikäli Immosen visio toteutuu – ja luonnollisesti se pelottaa heitä.

Mutta tässä unohtuu, että perussuomalaisilla on ihan sama pelko – eri syistä vain. He näkevät suomalaisen yhteiskunnan murentuvan ja pelkäävät sen muuttuvan painajaismaiseksi, mikäli nykylinjalla jatketaan. Siksi heidän on pakko yrittää voittaa kaikki muut poliittiset puolueet ja liikkeet. Siitä se taisteluretoriikka juontuu. Jos vain yksi voi hallita kerrallaan, on taisteltava siitä ykköspaikasta kaikkia muita vastaan.

Sisällissota voidaan välttää

Jotta erilaisia poliittisia tavoitteita edustavien ryhmien välinen konflikti saadaan lopetettua, täytyy Suomen valtiomuotoa muuttaa radikaalisti.

Ratkaisu on Suomen jakaminen osavaltioiksi, joilla on laaja itsehallinto.

Osavaltioita kannustetaan erilaistumaan, eli houkuttelemaan asukkaita vain tietyistä poliittisista ryhmistä. Niiden tarkoitus ei ole tarjota kaikkea kaikille, vaan keskittyä palvelemaan vain yhtä ryhmää.

Mikäli yksi osavaltio keräisi kaikki perussuomalaiset asukkaikseen, ei muiden enää tarvitsisi pelätä heitä. Jos Immonen tekisi vastaavanlaisen julistuksen omasta osavaltiostaan, muut voisivat vain todeta, että "no enpä mene käymään tuolla seuraavalla lomalla" ja jatkaa omaa elämäänsä.

Samalla tapaa monikulttuurisuuden innoikkaimmat kannattajat voisivat kerääntyä omaan osavaltioonsa, eikä perussuomalaisten enää tarvitsisi pelätä monikulttuurisuuden "mädättävän" heidän omaa yhteiskuntaansa.

Näin saadaan estettyä perussuomalaisten ja monikultturistien välisen konfliktin eskaloituminen. Ja samalla lukemattomien muiden ihmisryhmien väliset konfliktit. Liittovaltiomalli takaa rauhallisen yhteiselon paljon paremmin kuin nykyinen demokratia.

Onko muita vaihtoehtoja?

Tietääkseni mikään muu vaihtoehto ei olisi yhtä tehokas takaamaan yhteiskuntarauhaa. Jos jollakin on ehdotuksia, niin kuuntelen kyllä mielelläni.

Ruotsissa vastaavaa kehitystä on pyritty muuttamaan eristämällä ruotsidemokraatit poliittiselta kentältä. Heitä vastaan on muutenkin kampanjoitu aktiivisesti ja puolustettu monikulttuurisuutta hyvin äänekkäästi. Se ei ole kuitenkaan toiminut kovinkaan hyvin, sillä viimeisimmän tiedustelun mukaan ruotsidemokraattien kannatus on kohonnut niin korkealle, että se on noussut Ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Ruotsissa siis vastakkainasettelu on ollut jatkuvassa kasvussa eikä loppua näy.

Huomenna järjestetään mielenosoitus monikulttuurisen Suomen puolesta, jonne on todennäköisesti tulossa jopa tuhansia ihmisiä. Tämä on kuitenkin juuri sellainen konliktia pahentava keino, jota Ruotsissa on epäonnistuneesti yritetty käyttää. Ei se saa perussuomalaisia kannattamaan monikulttuurisuutta yhtään enempää, vaan todennäköisemmin vain vankistaa heidän näkemyksiään tai jopa radikalisoi niitä.

Liittovaltion aika on tullut

Olen itse puhunut vallan hajauttamisesta paikallistasolle jo vuosia, mutta ymmärrettävistä syistä se ei ole kerännyt juurikaan suosiota. Viime aikoina kuitenkin olen törmännyt useisiin kommentteihin erilaisilta ihmisiltä, jotka ovat joko kannattaneet tämäntapaista mallia tai ainakin kiinnostuneet siitä potentiaalisena mahdollisuutena.

Ehkä vihdoinkin alkaisi löytymään oikeaa kannatusta tällaiselle poliittiselle – tai pikemminkin metapoliittiselle – liikkeelle?

Ei välttämättä tarvittaisi kovinkaan paljon julkista keskustelua, että kansalaiset alkaisivat näkemään tämän mallin edut.

Esimerkiksi vasemmistonuorten pj Li Andersson kertoi tuoreessa haastattelussaan: "Koen että minulla on enemmän yhteistä kreikkalaisten vasemmistolaisten kuin suomalaisten kokoomuslaisten kanssa."

Joten miksi ihmeessä Anderssonin pitäisi elää samassa hallintoyksikössä suomalaisten kokoomuslaisten kanssa? Eihän siitä seuraa mitään hyvää, se on pelkkää jatkuvaa taistelua. Ihan älytöntä puuhaa. Kaikkien kannalta olisi parempi, jos kokoomuslaiset ja vasemmistolaiset erotettaisiin omiin osavaltioihinsa. Näin he voisivat keskittyä rakentamaan omaa ihanneyhteiskuntaansa oman porukan kesken – eikä heidän tarvitsisi käyttää aikaansa ja resurssejaan toisen porukan vihaamiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Jaakko Häkkinen

Kannatan. :) Osavaltioparlamenttien koostumus vaikuttaisi suoraan sisään- ja ulosmuuttoon, ja päinvastoin. Persulandia, Viherlandia, Sápmi, Hurristan, Muslimistan... ;)

Mutta olisiko mitään kattovaltiota olemassakaan, vai olisivatko nämä EU:n osavaltioita?

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Eiköhän kattovaltio olisi ihan fiksu ratkaisu. Se voisi keskittyä maanpuolustuksen järjestämisen ohella pitämään huolta siitä, että eri alueiden ja ryhmien väliset konfliktit eivät pääse leviämään. Eli tottakai eri ryhmät edelleen vihaisivat toisiaan, mutta liittovaltio pitäisi huolen, että syyllisiä rangaistaan, mikäli viha leimahtaa oikean väkivallan puolelle. Samoin muutto-oikeudesta huolehtiminen olisi tärkeää, eli minkä tahansa osavaltion asukkaalla pitäisi olla realistinen mahdollisuus muuttaa muualle, mikäli hän havaitsee kyseisen osavaltion olevankin hänelle sopimaton.

En oikein usko, että EU kykenee kaikkine muine ongelmineen pitämään tällaista pakettia kasassa kovin tehokkaasti. Pelkän EU:n alaisuudessa oleellisista asioista ei välitettäisi ja muuta byrokratiaa tulisi turhaan mukana.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Ahvenanmaan itsehallinto huomioiden Suomi on jo liittovaltio. Itse kannatan samaa mallia myös muille maakunnille.

Vallanjakoa pois kansallisilta hallituksilta jaettavaksi enemmän unionin ja maakuntien kesken. Tämän jälkeen maakunnat voisivat sopia asioistaan suoraan unionin kanssa ilman että hallitukdemme pääsee väliin sössimään.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Ahvenanmaan lisäksi Suomesta löytyy toinenkin erikoisuus, Kallankarit.

Käyttäjän markusraitolampi kuva
Markus Raitolampi

Olen joskus itse miettinyt, että niille, jotka innokkaimmin haluavat pitää kiinni suomalaisista perinteistä ja haluavat elää kaltaistensa suomalasten kanssa, voitaisiin perustaa jonnekin päin Suomea oma elävä museomaakuntansa. Siellä eläisi vain etnisesti suomalaisia. Elettäisiin vaikka 50-luvun tyyliin pientalonpoikina. Olisi kyläkaupat ja perinteiset ammatit perinteisine työkaluineen. Kaikki tykkäisivät siitä. Minä ihan vilpittömsti arvostaisin kaikkia, jotka pitäisivät yllä tätä elävää perinnettä. Vihreät tykkäisivät siitä, koska siellä ei olisi tehomaataloutta, vaan olisi lähiruokaa. Vasemmisto tykkäisi siitä, koska talonpojat eivät olisi riistäjiä eivätkä riistettäviä. Jos siellä elettäisiin niin lähellä omavaraistaloutta kuin mahdollista, alueen verot voitaisiin minimoida ja elää vapaasti omalla työllä ja yrittämisellä. Silloin liberaali oikeistokin tykkäisi siitä. Lisätuloja tulisi turismista, sillä sehän olisi aivan ainutlaatuinen elävä museo. Ainut ongelma on, suostuvatko innokkaimmat suomalaisuuden kannattajat siellä asumaan.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Minä puolestani veikkaan, että asukkaita kyllä löytyisi aika vikkelästi, mikäli nyt ei ihan ihan älyttömän kovaa kuria vaadittaisi perinteiden ja suomalaisuuden kunnioittamiseksi. Suomesta löytyy yllättävän paljon porukkaa, jotka haluavat irtaantua nykyajan oravanpyörästä ja vaihtaa johonkin luonnonmukaisempaan elämäntapaan.

Suurin este tämän toteutumiselle ovat tasa-arvon kannattajat. Suomessa ei oikein ole sallittua tehdä mitään alueellisia kokeiluja, ainakaan sellaisia, jotka olisivat merkittävästi erilaisia kuin yleinen malli. Enimmäkseen ne ovat vasemmistolaisia, jotka alkavat itkemään kuinka lapset, vanhukset, sairaat, vammaiset, yms. joutuvat eriarvoiseen asemaan kaikkiin muihin kansalaisiin verrattuna. Mutta eipä oikeallakaan olla kovin paljon kiinnostuttu tästä. Olen jo jokusen vuoden koittanut herätellä keskustelua aiheesta, mutta huonoin tuloksin.

Toimituksen poiminnat